Saarentaka
Saarentaka on kylä ja entinen koulupiiri Somerolla, pari kilometriä Someron keskustaajamasta länteen. Kylän väkiluku vuonna 2011 oli 66, mikä teki siitä Someron 47 varsinaisesta kylästä väkiluvultaan 30. suurimman.[1] Saarentaan naapurikyliä ovat Kimala lännessä ja Härkälä idässä sekä Rautela ja Pappila pohjoisessa.[2]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylän alue rajoittuu pohjoisessa Paimionjoen vesistöön kuuluviin Saarentaanjärven ja Rautelanjärveen, joiden välissä aiemmin sijaitsi nyttemmin ruopattu Rautelankoski. Kosken ympäristö on harjumaastoa, joka ennen kosken ruoppausta ja 1970-luvulla alkanutta soranottoa oli tunnettu luonnonkauneudestaan.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isossajaossa Saarentaka oli omana jakokuntanaan[4] mutta on aiemmin muodostanut jakokunnan yhdessä viereisten Härkälän, Harjun ja Lammin kanssa, ja vielä varhemmin samaan jakokuntaan ovat saattaneet kuulua myös vesistön pohjoispuolisten Joensuun ja Jaatilan tilukset.[5] Harjun, Lammin, Härkälän ja Saarentaan yhteisessä omistuksessa oli vielä isonjaon ajankohtaan asti Laitiaistenmaan takamaapalsta Tammelan rajalla.[6]
Saarentaan kylän vanhoja taloja ovat olleet Klemelä, Anttila, Erkkala ja Hurra. Näistä Erkkala ja Anttila liitettiin jo 1700-luvulla naapurikylässä Härkälässä sijainneesen Härkälän kartanoon ja vanhalla kylätontilla nykyisten Saarentaantien ja Kimalan rantatien risteyksessä sijainnut Klemelä purettiin 1980-luvulla, mutta Hurra on vielä olemassa Saarentaanjärven länsipäässä hiukan länteen paikalta, jossa se oli jo isonjaon kartassa kylän rintapeltojen länsipäässä.[7]
Vuosina 1930–1966 kylässä toimi Saarentaan kansakoulu.[8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Turku: [Turun maakuntamuseo], 1990. ISBN 951-9125-77-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaipainen, Sauli: Somero on 48 kylän muodostama kaupunki. Somero, 10.6.2011, 86. vsk, nro 43, s. 17.
- ↑ Lehtonen 1990: 505.
- ↑ Horila, Tapio: Vastinetta nimimerkki Matille. Somero, 3.2.1981. (Julkaistu myös teoksessa: Horila, Tapio: Lehtori ja hänen syrjähyppynsä. Kirjoituksia kansanperinteestä ja kotiseututyöstä, äidinkielestä, ihmisistä, s. 345-346. Somero: Somero-seura, 1990. ISBN 952-90-2450-9. )
- ↑ Lehtonen 1990: 417.
- ↑ Alanen, Timo: Someron ja Tammelan vanhin asutusnimistö. Nimistön vakiintumisen aika, s. 259. Somero: Amanita, 2004. ISBN 952-5330-14-1.
- ↑ Oja, Aulis: Paikkakunnan asutushistoriaa, s. 23. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I. Forssa: Forssan kirjapaino Oy, 1949.
- ↑ Lehtonen 1990: 416-417.
- ↑ Horila, Tapio (1982, toim.): Someron kunnan koululaitos 1882-1982. Someron kunta, Somero, s. 62.
- ↑ Nuotio, Olli: Saarentaan koulu 1930-1966 Olli Nuotio. Viitattu 24.6.2014.
| ||||||||||||||||||