Saarenmaa
| Saarenmaa | |
|---|---|
|
|
|
| Merialue | Itämeri |
| Pinta-ala | 2 672 km² |
|
|
|
| Valtio | Viro |
| Maakunta | Saarenmaa |
| Kunta | 16 kuntaa |
|
|
|
| Väkiluku | 40 000 |
| Suurin kaupunki | Kuressaari |
Saarenmaa (viroksi Saaremaa, ruots. Ösel) on Viron suurin saari. Saaren pinta-ala on 2 672 km²[1] ja se on Itämeren toiseksi suurin saari Gotlannin jälkeen. Saarella asuu noin 40 000 ihmistä.lähde?
Saarenmaan ainoa kaupunki on Kuressaari. Saari kuuluu Saarenmaan maakuntaan yhdessä Muhun ja Ruhnun sekä lukuisten pienempien saarten kanssa.
Sisällysluettelo |
Historiaa [muokkaa]
Saarenmaa muodosti rautakaudella Saarenmaan muinaismaakunnan, joka oli Viron muinaismaakunnista voimakkain. Saarenmaalaisilla oli suuri laivasto, jolla he tekivät ryöstöretkiä muun muassa Tanskaan ja Ruotsiin. Pakanallinen Saarenmaa kukistui veristen taisteluiden ja kapinoiden jälkeen vuonna 1227, ja sen alue jaettiin Kalparitariston ja Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan kesken. Vuonna 1559 saari siirtyi Tanskan hallintaan.
Vuonna 1645 Saarenmaa luovutettiin Ruotsille Brömsebron rauhassa ja liitettiin osaksi Viron hallintoaluetta. Uudenkaupungin rauhassa 1721 saaresta tuli Viron mukana osa Venäjän keisarikuntaa. Myöhemmin Viron itsenäistyessä se koko ajan pysyi Viron osana.
Kulttuuri [muokkaa]
Saarenmaalla on rikas musiikkielämä, joka tunnetaan Saarenmaan ja koko Viron ulkopuolella saakka. Saarenmaalta on kotoisin useita tunnettuja virolaisia muusikoita, säveltäjiä, laulajia ja kapellimestareita, kuten urkuri ja musiikkimies Joosep Aavik sekä säveltäjät Peeter Süda ja Olev Sau. Suomessa suosittu Saarenmaan valssi kertoo todellisista talkootansseista Valjalassa, vaikkakaan sen tekijät, säveltäjä Raimond Valgre ja runoilija Debora Vaarandi eivät olleet saarenmaalaisia.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
