Saarenmaa
Saaremaa
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta |
62 m |
| Pinta-ala |
2 672 km² |
| Asukasluku |
30 000 |
|---|---|
| Suurin kaupunki |
Saarenmaa[1] (vir. Saaremaa, saks. Ösel, ruots. Ösel, latv. Sāmsala) on Viron suurin saari. Saaren pinta-ala on 2 672 km², ja se on varsinaisen Itämeren toiseksi suurin saari Gotlannin jälkeen.[2] Saaren väkiluku on noin 30 000.[3]
Saarenmaan ainoa kunta on Saarenmaan kunta, johon saaren pääkaupunki Kuressaare kuuluu. Saari kuuluu Saarenmaan maakuntaan yhdessä Muhun ja Ruhnun sekä lukuisten pienempien saarten kanssa.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarenmaa muodosti rautakaudella Saarenmaan muinaismaakunnan, joka oli Viron muinaismaakunnista voimakkain. Saarenmaalaisilla oli suuri laivasto, jolla he tekivät ryöstöretkiä muun muassa Tanskaan ja Ruotsiin. Pakanallinen Saarenmaa kukistui veristen taisteluiden ja kapinoiden jälkeen vuonna 1227, ja sen alue jaettiin Kalparitariston ja Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan kesken. Vuonna 1559 saari siirtyi Tanskan hallintaan.
Saarenmaa luovutettiin Ruotsille Brömsebron rauhassa vuonna 1645 ja liitettiin osaksi Viron hallintoaluetta. Uudenkaupungin rauhassa 1721 saari liitettiin Viron mukana Venäjän keisarikuntaan. Viron itsenäistyessä Saarenmaa kuului edelleen Viroon.
Omalaimainen paikallismurre[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarenmaan, Hiidenmaan, Kihnun ja Muhun saarten murteiden puhujia oli vuoden 2011 lopun väestönlaskennassa 24 520 henkeä.[4] Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan 14 prosenttia saarenmaalaisista katsoo, että Saarenmaan murretta pitäisi käyttää Saarenmaan kouluissa opetuskielenä.[5]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarenmaalla on rikas musiikkielämä, joka tunnetaan Saarenmaan ja koko Vironkin ulkopuolella. Saarenmaalta on kotoisin useita tunnettuja virolaisia muusikoita, säveltäjiä, laulajia ja kapellimestareita, kuten urkuri ja musiikkimies Joosep Aavik sekä säveltäjät Peeter Süda ja Olev Sau. Suomessa suosittu "Saarenmaan valssi" kertoo todellisista talkootansseista Valjalassa, vaikkakaan sen tekijät, säveltäjä Raimond Valgre ja runoilija Debora Vaarandi, eivät olleet saarenmaalaisia.
-
-
Reomäen ortodoksinen kirkko. -
Anglan tuulimyllykylä. -
Kuressaaren linnoitus. -
Sõrven majakka saaren eteläpäässä. -
Saarenmaan kartta vuodelta 1798
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017
- ↑ Saaremaa Estonica, Encyclopedia about Estonia. 28.9.2012. Arkistoitu 7.5.2021. Viitattu 28.4.2018. (englanniksi), (viroksi), (venäjäksi)
- ↑ Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 28.4.2018. (viroksi)
- ↑ RLE07: EESTI EMAKEELEGA PÜSIELANIKUD MURDEKEELE OSKUSE JA SOO JÄRGI, 31. DETSEMBER 2011 PxWeb. Viitattu 4.10.2023. (viroksi)
- ↑ Koskiin (Koskinen), Jani: Kielen ja murttiin rajala: kieljmuuvon yhteiskunnalisen aseman muutos murttiista kieleks itämerensuomalaisessa kontekstissa (karjalan kielj, meän kielj, kainu ja võro) ja kysymys suomen murtteihen uhanalassuuvesta ja niihen aseman kehittämisestä. Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan Suomalais-ugrilainen kielentutkimus, 2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saaremaa.org
- Saaremaa.ee
- Ilmari Havu : Saarenmaa, Suomen Kuvalehti, 22.10.1927, nro 43, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||||
