SS Asia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Asia Georgian Bayssa vuonna 1882.
Christy Ann Morrison, toinen kahdesta SS Asian haaksirikosta pelastuneista.

SS Asia oli Pohjois-Amerikan Suurilla järvillä liikennöinyt höyrylaiva, joka upposi Huronjärvellä 14. syyskuuta 1882. Haaksirikossa menehtyi 123 henkeä, ainoastaan 17-vuotias Duncan A. Trinks ja 18-vuotias Christy Ann Morrison pelastuivat. Turma on edelleen eräs pahimpia yksittäisiä onnettomuuksia Suurten järvien historiassa.

Asia oli tasapohjainen alus, joka oli alun perin rakennettu Wellandin kanaalin liikenteeseen. Sen oli rakentanut J. C. Grahamin yhtiölle Melancthon Simpson St. Catharinesissä vuonna 1873, ja aluksen pituus oli 41,45 metriä.[1] Kokeneiden merenkulkijoiden mukaan alus ei soveltunut Suurten järvien liikenteeseen. Viimeisellä matkallaan alus oli myös raskaassa lastissa: 125 matkustajan ja miehistönjäsenen lisäksi laiva kuljetti raskasta koneistolastia, hevosia ja elintarvikkeita. Lisäksi alueella puhalsi myrskylukemiin yltänyt voimakas tuuli.

Aluksella ei myöskään ollut riittävästi pelastusveneitä tai pelastusliivejä kaikille laivalla olijoille. Pelastusvenepaikkoja ei ollut riittävästi edes koko aluksen miehistölle. Aluksella oli lisäksi 97 matkustajaa, kun se olisi säännösten mukaan saanut kuljettaa vain 40 matkustajaa.

Eloonjääneet kertoivat matkan alkaneen epämiellyttävästi, koska laiva oli ylikuormattu ja täynnä matkustajia. Yläpainoinen alus keinui voimakkaassa aallokossa myrskyn yltyessä, ja nuoren Tinkisin mukaan tuoleja ja astioita lenteli ilmassa aluksen keinuessa voimakkaasti.

Aamuun mennessä päällikkö Savage tajusi aluksen olevan pahassa pulassa. Aallot löivät aluksen ylitse ja se oli saanut vuodon. Christy Morrison kertoi miehistön ajaneen hevosia veteen ja keventäneen laivaa heittämällä lastia veteen. Morrison tapasi aluksella ensimmäisenä perämiehenä työskennelleen serkkunsa John McDonaldin, ja tiedusteltuaan tältä tilannetta sai vastaukseksi vain, että miehistö teki parhaansa.

Asia upposi pian tämän jälkeen noin puoli kahdentoista aikaan päivällä. Morrison onnistui siirtymään pelastusveneeseen kapteenin ja ensimmäisen perämiehen avustuksella. Laivalla olijat yrittivät epätoivoisesti päästä pelastusveneeseen, josta epätoivoiset ihmiset vetivät Tinkisin veteen. Tinkis kuitenkin onnistui uimaan toiseen pelastusveneeseen, joka kuitenkin kaatui aallokossa.

Iltapäivällä eloonjääneitä oli enää seitsemän. Tinkisin ja Morrisonin lisäksi veneessä olivat päällikkö Savage ja perämies McDonald sekä kolme muuta. Veden täyttämä vene kaatui myrskyssä useaan kertaan, ja siinä olijat olivat kylmän ja nälän väsyttämiä. Morrison onnistui pitämään itsensä veneessä kietomalla käsivartensa veneen laitaa kiertävän köyden ympärille. Pimeän tullen veneessä oli enää viisi henkeä. Perämies McDonald ja päällikkö Savage menehtyivät suunnilleen keskiyön aikaan.

Aamulla veneessä olivat elossa enää Tinkis ja Morrison. Vene ajautui rantaan Pointe au Barrien lähellä keskellä erämaata auringon noustessa. Paikka oli autio lukuun ottamatta öljynporaustornia. Nuoret jäivät tornin luokse yhdeksi vuorokaudeksi, ja seuraavana päivänä metsästysmatkalla ollut intiaani löysi heidät.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ivan S. Brookes: Chapter 13: The Second Railway Building Era Hamilton Harbour 1826–1901. Viitattu 24.11.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]