S-ryhmä

Wikipedia
Ohjattu sivulta SOK-yhtymä
Loikkaa: valikkoon, hakuun
S-ryhmä

S-ryhmän logo.svg

Yritysmuoto Osuuskunta
Perustettu 1904
Avainhenkilöt Taavi Heikkilä, SOK:n pääjohtaja. Alueosuuskauppojen toimitusjohtajat
Kotipaikka Suomen lippu Helsinki, Suomi
Toimiala kauppa
Liikevaihto Nousua 12 037 milj. euroa (2012) [1]
Liikevoitto Laskua 212 milj. euroa (2012) [2]
Henkilökuntaa 43 417 (2012) [3]
Kotisivu S-kanava.fi
SOK:n pääkonttori Vallilassa.
Helsingin Sokos.

S-ryhmä on Suomen ainoa osuuskaupparyhmä. Se käsittää 20 itsenäistä alueellista osuuskauppaa ja näiden omistaman Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) tytäryhtiöineen. Lisäksi S-ryhmään kuuluu 8 paikallista osuuskauppaa.[4] Osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat osuuskaupat. S-ryhmän toiminta-ajatuksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen.

SOK ja sen tytäryhtiöt muodostavat konsernin nimeltään SOK-yhtymä. S-ryhmän pääkonttori eli Ässäkeskus sijaitsee Helsingin Vallilassa.

S-ryhmän vähittäismyynti oli vuonna 2008 arvoltaan 11,8 miljardia euroa ja asiakasomistajien lukumäärä noin 1,8 miljoonaa.[5] S-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta oli samana vuonna 42,4 prosenttia, kun sen suurimman kilpailijan K-ryhmän osuus oli 33,7 prosenttia.[6] Vuonna 2012 S-ryhmä oli maailman 78. suurin vähittäiskauppaketju ja suomalainen kilpailija Kesko 112. suurin.[7]

S-ryhmä omistaa myös oman sähköyhtiön, jonka tarkoituksena on sijoittaa sähköntuotantoon ja sitä kautta saada halvempaa sähköä toimipaikkojen käyttöön: S-voima on mukana muun muassa uudessa Fennovoiman ydinvoimala-hankkeessa sekä tuulivoimaa tuottavassa Tuuliwatti Oy:ssä. S-ryhmän tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä puolet toimipaikkojen käyttämästä energiasta saadaan S-voiman kautta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Osuuskauppa

SOK perustettiin hoitamaan osuuskauppojen yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta 1904. Sivukonttorien, oman tuontitoiminnan ja teollisen tuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi. Osuuskauppa-aatetta on levittänyt vuodesta 1905 lähtien Yhteishyvä-lehti.

Suomen osuuskauppatoiminta oli jakautuneena kahteen ryhmään lähes kahdeksan vuosikymmenen ajan, kun jäsenkunnaltaan lähinnä kaupunkien työväestöstä koostuneet osuuskaupat erosivat YOL:stä julistautuen edistysmieliseksi osuustoiminnaksi perustamalla Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) 1916 ja seuraavana vuonna keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK). Tästä erotuksena YOL:ssä ja SOK:ssa pysyneitä osuuskauppoja alettiin kutsua pellervolaisiksi. Ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin Helsingissä 1952.

Rakennemuutoksen seurauksena SOK luopui omasta teollisuudesta ja syntyi nykyinen, pääosin alueellisiin osuuskauppoihin perustuva verkosto, josta SOK-yhtymän kanssa muodostui S-ryhmä 1984.

SOKL ja SOK sekä KK:n viimeiset jäsenet (Eka-yhtymä ja Elanto) perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL) 1992. Samassa yhteydessä SOK erosi Pellervo-Seurasta ja osuuskauppatoiminnassa käytetty nimitys pellervolainen siirtyi historiaan. KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.[8]

S-ryhmän asema on vahvistunut 2000-luvulla ja sillä on nykyään selvästi johtava markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa.[6] Myös polttoainekaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla sillä on nykyään merkittävä asema.[9] S-ryhmä on kerännyt arvostelua kaavoitusasioissa ja elintarvikkeiden hinnanmuodostukseen liittyen. Esimerkiksi tammikuussa 2010 Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvosteli sitä voimakkaasti.[9]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S-ryhmän ylintä päätösvaltaa käyttää SOK:n osuuskunnan kokous, jossa edustettuina ovat kaikki osuuskaupat.

SOK:n päätöksistä vastaavat hallintoneuvosto ja hallitus. Hallintoneuvoston tehtävänä on vastata S-ryhmän toimintaa koskevista yhteistoimintaperiaatteista ja pitkän tähtäyksen suunnitelmista. Hallitus edustaa osuuskuntaa ja huolehtii muun muassa sen hallinnosta. Hallituksen puheenjohtajana toimii osuuskunnan pääjohtaja Taavi Heikkilä (vuodesta 2014).[10] Hallintoneuvoston puheenjohtajana on Matti Pikkarainen. Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto (SOKL) on perustettu vuonna 1984 jatkamaan vuonna 1904 muodostetun Yleisen Osuuskauppojen Liiton (YOL) toimintaa. Se keskittyy toiminnassaan S-ryhmän toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision kehittämiseen ja tarkasteluun sekä analysoi, nostaa esille ja esittää osuustoiminnallisten periaatteiden ja arvojen toteuttamiseen liittyviä linjauksia ja näkemyksiä S-ryhmän eri päättäville elimille ja valvoo niiden käytännön toteuttamista. Liiketoiminnan johtamiseen ja päätöksentekoon liitto ei osallistu. SOKL on S-ryhmän edustaja kansainvälisessä osuustoiminnassa, erityisesti Kansainvälisessä Osuustoimintaliitossa (ICA) ja Euroopan Kuluttajaosuuskuntien Yhteisössä (EuroCoop). SOKL:n käytännön toiminnasta vastaa SOK Kentän ohjaus -yksikkö. Liitolla ei ole omia toimihenkilöitä. Liiton jäseninä ovat kaikki osuuskaupat ja SOK.

Ryhmän toimialat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimialat ovat päivittäistavarakauppa, käyttötavarakauppa, polttonestekauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa (Sokotel Oy), autokauppa sekä maatalouskauppa. Lisäksi S-ryhmään kuuluvat hankinnan ja logistiikan organisaatiot Inex Partners Oy, Meira Nova Oy ja North European Oil Trade Oy. S-ryhmän omistukseen vuonna 2005 siirtynyt Suomen Spar on lopettanut toimintansa. Asiakkailleen myöntämänsä S-Bonusjärjestelmän osalta ryhmä toimii yhteistyössä useiden siihen kuulumattomien yritysten kanssa. Kehittääkseen rahoituspalvelujaan SOK perusti säästökassojen toiminnan jatkajaksi S-Pankin.

Osuuskauppa S-ryhmässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S-ryhmän osuuskaupat ovat yhtiömuodoltaan osuuskuntia. Osuuskunnan omistavat sen jäsenet (asiakasomistajat). Jäsenet voivat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa joka neljäs vuosi valittavaan edustajistoon. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston, joka päättää osuuskaupan toiminnan peruslinjoista ja valitsee sille hallituksen.

S-ryhmään kuuluu 20 alueellista ja 8 paikallista Osuuskauppaa.[4] Kukin alue- ja paikallisosuuskauppa on itsenäinen yritys, jolla on oma hallinto. Paikallisosuuskaupat ovat alueosuuskauppoja pienempiä osuuskauppoja.

Alueosuuskaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S-Bonusjärjestelmään kuuluva paikallisosuuskauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lappajärven Osuuskauppa

S-Bonusjärjestelmään kuulumattomat paikallisosuuskaupat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bergö Andelshandel
  • Brändö Andelshandel
  • Haapasaaren Osuuskauppa
  • Kumlinge Andelshandel
  • Petsmo Handelslag
  • Småbönders Handelslag
  • Sottunga Andelshandel

S-ryhmän ketjut ja yksittäiset toimipisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

S-ryhmän bonusyhteistyökumppanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mediahuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnwatch julkaisi tammikuussa 2013 raportin suomalaisten vähittäiskaupan ketjujen omien merkkien tuotteiden vastuullisuudesta. Finnwatchin tutkimuksen mukaan S-ryhmän Rainbow-ananasmehuun käytettyä ananasmehukonsentraattia valmistanut thaimaalainen tehdas oli syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.[11] S-ryhmä ilmoitti ryhtyneensä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.[12]

Bonuskorttijärjestelmästä asiakkaille aiheutuvia kuluja on kritisoitu julkisuudessa. Järjestelmän hintoja kohottava vaikutus on myös myönnetty S-ryhmästä.[13] Toukokuussa 2014 YLE vertaili Suomessa toimivien kolmen suuren kauppaketjun omien merkkien edullisuuden, kokoamalla 31:n tuotteen ruokakorin ja laskemalla niiden vuosikulutuksen eri talouksissa. Lidl oli selvästi edullisin. Nelihenkiselle perheelle Lidl oli 21 prosenttia edullisempi kuin Kesko ja 14 prosenttia edullisempi kuin S-ryhmä. Vertailu oli kuitenkin kyseenalainen, koska Lidl:llä ei ole etukorttijärjestelmää, toisin kun S-ryhmällä ja Keskolla.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. S-kanava.fi, uutinen
  2. Maaseudun tulevaisuus
  3. Avainluvut: S-ryhmä S-ryhmä. Viitattu 14.1.2014.
  4. a b Osuuskaupat - S-kanava
  5. S-ryhmän vähittäismyynti kasvoi 8 prosenttia viime vuonna S-kanava
  6. a b Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2007 Lehdistötiedote, A. C. Nielsen Finland Oy
  7. Iltalehti: S-ryhmä nousi maailman 80 suurimman vähittäiskaupan joukkoon. Julkaistu: 13.1.2014 Luettu: 13.1.2014
  8. Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  9. a b Sakari Nupponen: S-ryhmän ylivalta pelottaa Taloussanomat.
  10. SOK:n johtoon Taavi Heikkilä 19.12.2013. MTV Uutiset. Viitattu 22.12.2013.
  11. Finnwatch, viitattu 11.11.2013
  12. S-kanava.fi, viitattu 11.11.2013
  13. Taloussanomat: "HS: Bonuskortti tekee bensasta kallista" Julkaistu: 23.2.2011 Viitattu: 7.6.2014
  14. YLE: "Kauppojen omien merkkien hinnoissa isot erot – katso paljonko säästät vuodessa". Julkaistu: 13.5.2014 Viitattu: 7.6.2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta S-ryhmä.