SEG

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

SEG eli Searl Effect Generator on tyypiltään magneettinen ylijännitelaite, jonka keksi englantilainen John Searl (s. 4. toukokuuta 1932) noin vuonna 1949. Magneettisia ylijännitelaitteita pidetään yleisesti pseudotieteenä.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollessaan lapsi, John Searl on kertonut nähneensä unia geometrisista kuvioista ja numeroista. Hän ei pitkään aikaan tiennyt miten hänen olisi pitänyt suhtautua uniinsa, mutta jossain vaiheessa alkoi kokea tarvetta rakentaa unissaan näkemänsä laite.lähde?

Searlin generaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SEG on kolmen magneettisen renkaan ja niihin kuhunkin kuuluvien vastamagneettien sarja. Ne asetetaan litteään muodostelmaan toisensa ympärille. Renkaat vaikuttavat vastamagneetteihin samaan aikaan sekä vetäen niitä puoleensa että työntäen niitä luotaan pois, minkä seurauksena vastamagneetit leijuvat samalla korkeudella itseään lähimpänä olevaan renkaaseen nähden. Tämä ilmiö pätee sekä kaikkiin kolmeen että yhteen renkaaseen.

Toinen rengas asetetaan ensimmäisen ja pienemmän renkaan ympärille. Ensimmäiseen renkaaseen kuuluu 12 vastamagneettia. Toisen renkaan vastamagneetit vetäytyvät ulospäin sisemmästä renkaasta ja kohti itseään lähempänä olevaa toista rengasta. Ne pyörivät lähellä ensimmäisen renkaan vastamagneetteja. Komponenttien järjestys on siis rengas - vastamagneetti - vastamagneetti - rengas. Toiseen renkaaseen kuuluu useampi vastamagneetti kuin ensimmäiseen, koska sen läpimitta on isompi.

Searlin mukaan toinen rengas saisi aikaan, että ensimmäisen renkaan vastamagneetit pyörisivät loputtomasti alussa annetun energian turvin. Tämä oletettavasti johtuu eri komponenttien magneettisten voimien yhteisvaikutuksesta ja se liittyy elektronien vapautumiseen magneettisesta metallista.

Kolmas rengas asetetaan yhtäläisesti isompana renkaana kakkosrenkaan ulkopuolelle, ja sen vastamagneetit tulevat olettavasti kolmannen renkaan sisäpuolelle, jolloin ne ovat toisen ja kolmannen renkaan välissä. Kolmannen renkaan tarkoitus on lisätä kahden sisemmän renkaan sisältämää energiaa.

J. Searl ei ole onnistunut saamaan laitettaan toimintakuntoon uudelleen.

Sähköistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun yhteen renkaaseen syötetään jännitettä ja sen vastamagneeteille annetaan liike-energiaa vaikka sormella, ne kiihtyvät volttimäärän mukaiseen vakionopeuteen ja pysyvät siinä kunnes sähkövirtaa vähennetään. Pyörimisnopeus on esimerkiksi seitsemällä voltilla 100 kierrosta minuutissa. John Searlin johtama tutkimusryhmä on osoittanut tämän pitävän paikkaansa huhtikuussa 2007 ja he ovat kuvanneet sen YouTubeen.lähde?

Alkuperäisissä laitteissa renkaisiin ei syötetä sähköä, vaan riittävä pyörimisnopeus aikaansaa efektit, joka tuotetaan jollain ulkoisella energialla. Mm. Godin ja Roshinin laitteessa sähkön syöttö ei tuottanut parempaa tulosta. Kun riittävä pyörimisnopeus saavutetaan, laite jää pyörimään itsestään.

Ylijännite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jännitettä lisäämällä pyörimisnopeus kiihtyy ja komponenttien lämpötila laskee voimakkaasti. Searlin kertoman ja hänen oletettujen kokeidensa perusteella 1940-luvulla tietyn jännitetason saavutettuaan kolmen renkaan ja niiden vastamagneettien muodostama generaattori synnyttää painovoiman vastaisen nosteen poispäin Maasta, ja jää pyörimään itsestään ilman ulkopuolista selitettävää voimanlähdettä.

SEGin väitetään kiihtyvän eksponentiaalisesti sille alussa annettuun voimaan nähden ja synnyttävän enemmän energiaa kuin se vaatii. John Searl ja hänen tutkimusryhmänsä onkin maininnut yhdeksi motiivikseen luoda keino vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä.

Todisteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Searlin tutkimusryhmä on rakentanut yhden renkaan version viimeksi huhtikuussa 2007. He ovat videoissaan osoittaneet myös, että vastamagneetit leijuvat vapaasti renkaan pinnalla ja pysähtyvät Newtonin lakien mukaisesti käytettyään niihin syötetyn energian. He ovat myös osoittaneet sähkövirran vaikutukset yhteen renkaaseen ja sen 12 vastamagneettiin.

Venäläiset Rochin ja Godin rakensivat koelaitteen, jonka totesivat toimivan. He hakivat sille myös patentin. Godinin ja Roshinin kokeessa, joka tehtiin venäläisessä yliopistossa, huonetila jäähtyi 7 astetta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]