S/S Porthan
| S/S Porthan | |
|---|---|
| Tyyppi | matkustajahöyrylaiva |
| Lippuvaltio |
 Suomi |
| Kotipaikka | Turku |
| Omistaja | Ångfartyget-Porthans Bolag |
| Rakennustelakka | Bergsunds Mekaniska Verkstad, Tukholma |
| Vesillelasku | 1864 |
| Status | karille ajo lokakuussa 1882 Harmajan edustalla |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 46 m |
| Leveys | 8 m |
| Uppouma | 259 t |
| Koneteho | 100 hv kW |
| Nopeus | 10 kn |
| Matkustajia | 60 |
S/S Porthan oli vuonna 1864 rakennettu Ångfartyget-Porthans Bolagin Ruotsista Bergsunds Mekaniska Verkstadilta tilaama matkustajalaiva. Se oli Turun ensimmäinen avomeriliikenteeseen soveltunut potkurialus.
Laiva aloitti syyskuun lopulla 1864 linjalla Turku–Helsinki-Lyypekki, mistä se siirrettiin Tukholman reitille. Alus ajoi karille Otkantin edustalla 23. marraskuuta, mikä päätti sen ensimmäisen purjehduskauden. Seuraavana vuonna alus kulki reittejä Porin Reposaari-Turku-Helsinki-Lyypekki sekä Turusta Tukholmaan. Kesän 1866 alus oli keskikesän Tukholma-Turku-Pietari purjehduksia lukuun ottamatta Lyypekin reitillä. Kaksi seuraavaa vuotta alus teki jäiden lähdettyä purjehdukset Turusta Lyypekkiin, minkä jälkeen se siirtyi Oulu-Pietari rannikkoreitille. Kauden päätteeksi alus teki toisen matkan Lyypekkiin. Vuoden 1867 marraskuussa alus ajoi karille Gotlannin rannikolla, minkä seurauksena se oli koko talven telakalla Oskarshamnissa.[1]
Vuonna 1869 Porthan teki matkan Turusta Lyypekkiin pysähtyen välillä Helsingissä, Viipurissa, Pietarissa, Tallinnassa ja Riiassa. Tästä eteenpäin alus oli pääasiassa Pohjanlahden satamista Lyypekkiin kulkeneella reitillä. Aluksella tehtiin 1881 peruskorjaus, jolloin sen höyrykone vaihdettiin.[1]
Porthan ajoi sumussa 19. lokakuuta 1882 Harmajan edustalla matalikolle sillä seurauksella, että 17-henkisen laivaväen täytyi jättää laiva ja pelastautua Helsinkiin. Aluksen päällikkönä turman sattuessa toimi G. Mattsson. Kovan aallokon takia lastia ei saatu puretuksi ja alus upposi muutaman päivän kuluttua karin kupeeseen. Porthanista on nähtävillä enää ahtojäiden repimiä jäänteitä karikon etelärannassa. Tunnistettavia osia on vähän, mutta esimerkiksi tukevimpia runkopalkkeja löytyy runsaasti. Höyrykattilat lienevät edelleen muodossaan jossakin samalla alueella.lähde?