Sými (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Saaresta kertoo artikkeli Sými.
Sými
Σύμη
Näkymä Sýmin kaupunkiin.
Näkymä Sýmin kaupunkiin.

Sými

Koordinaatit: 36°36′49.93″N, 27°50′15.79″EKoordinaatit: 36°36′49.93″N, 27°50′15.79″E

Valtio Kreikka
Periferia Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Rodos
Kunta Sými
Hallinto
 – Asutustyyppi Kaupunki
Väkiluku (2001) 2 427
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3

Sými (kreik. Σύμη) on Kreikalle kuuluvan Sýmin saaren pääkaupunki Dodekanesian saaristossa ja Rodoksen alueyksikössä,[1] Etelä-Egean saarten periferiassa. Asukkaita Sýmin kaupungissa oli vuoden 2001 väestölaskennassa 2 427.[2]

Sými muodostuu kahdesta osasta.[3] Niistä toinen on Gialós, josta toisinaan käytetään myös nimeä Káto Pólis.[3][4] Se käsittää sataman ympäristön[3]. Toinen on Chorió,[3] jonka toinen nimi on Áno Sými.[4] Chorió sijaitsee sataman yläpuolella.[3]

Näkymä Gialóksesta kohti Chorióssa sijaitsevaa linnoitusta.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gialóksen talot on rakennettu pääasiassa 1800-luvulla.[4] Ne edustavat uusklassismia.[5] Chorión talot sen sijaan ovat huomattavasti vanhempia.[4] Sýmin sataman länsipuolella sijaitsee vuonna 1884 rakennettu kellotorni.[5]

Chorióssa sijaitsevalla akropoliilla oli antiikinaikainen temppelialue ennen kuin vuonna 1407 Johanniittain ritarikunnan ritarit rakensivat akropoliille linnoituksen. Suuri osa linnoituksesta paloi toisen maailmansodan lopulla saksalaisten jätettyä sinne dynamiittia.[6]

Chorióssa toimii Sými-museo, joka esittelee Sýmin saaren historiaa.[6] Museossa on esillä käsikirjoituksia ja veistoksia hellenistiseltä ja roomalaiselta ajalta, bysanttilaisia kolikoita ja ikoneja, kansantaidetta sekä esimerkiksi gοuneláti, joka on Sýmin naisten perinteinen asu.[4][6] Museon vieressä sijaitsee Chatziagapitóksen talo Sýmin suuruuden aikakaudelta 1800-luvulta.[6] Kaupungissa toimii myös merenkulun historiaa esittelevä merimuseo.[5]

Chorióssa sijaitsee Ágios Geórgioksen kirkko, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Kirkossa on harvinainen kivimosaiikki, jossa on kuvattuina hurjia merenneitoja. Merenneitoja on Kreikan kansanperinteessä syytetty myrskyistä, jotka ovat upottaneet laivoja.[5]

Chorión ja Gialóksen välillä sijaitsee Noúlian kukkula, jolla sijaitsee luultavasti spartalaisten vuosina 411–412 eaa. pystyttämä hautamuistomerkki. Lisäksi Noúlialla on 20 tuulimyllyn rauniot.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  • Dubin, Marc: Kreikan saaret. Engl. alkuteos: Eyewitness Travel Guides The Greek Islands, suom. Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27504-2.
  • Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille. suom. Ahola, Toni. Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. General Elements T.E.I. Piraeus. Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)
  2. Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 24.1.2010. (kreikaksi)
  3. a b c d e Andersson 2005, s. 407–408
  4. a b c d e Karpodini-Dimitriadi 1995, s. 160–162
  5. a b c d e Dubin 2003, s. 174–175
  6. a b c d Andersson 2005, s. 409