Sými (kaupunki)
|
Σύμη |
||
|---|---|---|
 Näkymä Sýmin kaupunkiin. |
||
|
|
||
  Sými
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | Kreikka | |
| Periferia | Etelä-Egean saaret | |
| Alueyksikkö | Rodos | |
| Kunta | Sými | |
| Hallinto | ||
| – Asutustyyppi | Kaupunki | |
| Väkiluku (2001) | 2 427 | |
| Aikavyöhyke | UTC+2 | |
| – Kesäaika | UTC+3 | |
Sými (kreik. Σύμη) on Kreikalle kuuluvan Sýmin saaren pääkaupunki Dodekanesian saaristossa ja Rodoksen alueyksikössä,[1] Etelä-Egean saarten periferiassa. Asukkaita Sýmin kaupungissa oli vuoden 2001 väestölaskennassa 2 427.[2]
Sými muodostuu kahdesta osasta.[3] Niistä toinen on Gialós, josta toisinaan käytetään myös nimeä Káto Pólis.[3][4] Se käsittää sataman ympäristön[3]. Toinen on Chorió,[3] jonka toinen nimi on Áno Sými.[4] Chorió sijaitsee sataman yläpuolella.[3]
Nähtävyydet [muokkaa]
Gialóksen talot on rakennettu pääasiassa 1800-luvulla.[4] Ne edustavat uusklassismia.[5] Chorión talot sen sijaan ovat huomattavasti vanhempia.[4] Sýmin sataman länsipuolella sijaitsee vuonna 1884 rakennettu kellotorni.[5]
Chorióssa sijaitsevalla akropoliilla oli antiikinaikainen temppelialue ennen kuin vuonna 1407 Johanniittain ritarikunnan ritarit rakensivat akropoliille linnoituksen. Suuri osa linnoituksesta paloi toisen maailmansodan lopulla saksalaisten jätettyä sinne dynamiittia.[6]
Chorióssa toimii Sými-museo, joka esittelee Sýmin saaren historiaa.[6] Museossa on esillä käsikirjoituksia ja veistoksia hellenistiseltä ja roomalaiselta ajalta, bysanttilaisia kolikoita ja ikoneja, kansantaidetta sekä esimerkiksi gοuneláti, joka on Sýmin naisten perinteinen asu.[4][6] Museon vieressä sijaitsee Chatziagapitóksen talo Sýmin suuruuden aikakaudelta 1800-luvulta.[6] Kaupungissa toimii myös merenkulun historiaa esittelevä merimuseo.[5]
Chorióssa sijaitsee Ágios Geórgioksen kirkko, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Kirkossa on harvinainen kivimosaiikki, jossa on kuvattuina hurjia merenneitoja. Merenneitoja on Kreikan kansanperinteessä syytetty myrskyistä, jotka ovat upottaneet laivoja.[5]
Chorión ja Gialóksen välillä sijaitsee Noúlian kukkula, jolla sijaitsee luultavasti spartalaisten vuosina 411–412 eaa. pystyttämä hautamuistomerkki. Lisäksi Noúlialla on 20 tuulimyllyn rauniot.[5]
Lähteet [muokkaa]
- Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
- Dubin, Marc: Kreikan saaret. Engl. alkuteos: Eyewitness Travel Guides The Greek Islands, suom. Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27504-2.
- Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille. suom. Ahola, Toni. Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ General Elements T.E.I. Piraeus. Viitattu 24.1.2010. (englanniksi)
- ↑ Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 24.1.2010. (kreikaksi)
- ↑ a b c d e Andersson 2005, s. 407–408
- ↑ a b c d e Karpodini-Dimitriadi 1995, s. 160–162
- ↑ a b c d e Dubin 2003, s. 174–175
- ↑ a b c d Andersson 2005, s. 409
