Sými (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sými
Σύμη
Näkymä Sýmin kaupunkiin.
Näkymä Sýmin kaupunkiin.

Sými

Koordinaatit: 36°36′49″N, 27°50′15″EKoordinaatit: 36°36′49″N, 27°50′15″E

Valtio Kreikan lippu Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Egea
Alue Etelä-Egean saaret
Alueyksikkö Ródos
Kunta Sými
Hallinto
 – Asutustyyppi Kaupunki
 – Kallikrates-koodi 6903000001
Väkiluku (2011) 2 354[1]
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3

Sými (kreik. Σύμη) on Kreikan kaupunki, joka sijaitsee Sýmin saarella Dodekanesian saaristossa ja kuuluu Sýmin kuntaan, Ródoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Kaupungin väkiluku on 2 354 (vuonna 2011). Kaupunki on Sýmin saaren pääkaupunki sekä Sýmin kunnan kuntakeskus.[1][2]

Sýmin kaupunki sijaitsee Sýmin saaren pohjoisrannikolla luonnonsatamalahden pohjukassa. Se muodostuu kahdesta osasta. Niistä toinen on Gialós eli Káto Pólis (”Alempi Kaupunki”), joka käsittää sataman ympäristön. Toinen on Chorió eli Áno Sými (”Ylempi Sými”), joka sijaitsee sataman yläpuolella.[3][4]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Gialóksesta kohti Chorióssa sijaitsevaa linnoitusta.

Gialóksen talot on rakennettu pääasiassa 1800-luvulla.[4] Ne edustavat uusklassismia.[5] Chorión talot sen sijaan ovat huomattavasti vanhempia.[4] Sýmin sataman länsipuolella sijaitsee vuonna 1884 rakennettu kellotorni.[5]

Chorióssa sijaitsevalla akropoliilla oli antiikinaikainen temppelialue ennen kuin vuonna 1407 Johanniittain ritarikunnan ritarit rakensivat akropoliille linnoituksen. Suuri osa linnoituksesta paloi toisen maailmansodan lopulla saksalaisten jätettyä sinne dynamiittia.[6]

Chorióssa toimii Sými-museo, joka esittelee Sýmin saaren historiaa.[6] Museossa on esillä käsikirjoituksia ja veistoksia hellenistiseltä ja roomalaiselta ajalta, bysanttilaisia kolikoita ja ikoneja, kansantaidetta sekä esimerkiksi gοuneláti, joka on Sýmin naisten perinteinen asu.[4][6] Museon vieressä sijaitsee Chatziagapitóksen talo Sýmin suuruuden aikakaudelta 1800-luvulta.[6] Kaupungissa toimii myös merenkulun historiaa esittelevä merimuseo.[5]

Chorióssa sijaitsee Ágios Geórgioksen kirkko, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Kirkossa on harvinainen kivimosaiikki, jossa on kuvattuina hurjia merenneitoja. Merenneitoja on Kreikan kansanperinteessä syytetty myrskyistä, jotka ovat upottaneet laivoja.[5]

Chorión ja Gialóksen välillä sijaitsee Noúlian kukkula, jolla sijaitsee luultavasti spartalaisten vuosina 411–412 eaa. pystyttämä hautamuistomerkki. Lisäksi Noúlialla on 20 tuulimyllyn rauniot.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret. Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda. Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9.
  • Dubin, Marc: Kreikan saaret. Engl. alkuteos: Eyewitness Travel Guides The Greek Islands, suom. Rekiaro, Ilkka. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27504-2.
  • Karpodini-Dimitriadi, E.: Kreikan saaret: matkaopas kaikille Kreikan saarille. suom. Ahola, Toni. Ateena: Ekdotike Athenon S.A., 1995. ISBN 9529688016.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  3. Andersson 2005, s. 407–408
  4. a b c d Karpodini-Dimitriadi 1995, s. 160–162
  5. a b c d e Dubin 2003, s. 174–175
  6. a b c d Andersson 2005, s. 409