Søgne

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Søgne kommune
Søgne komm.svg NO 1018 Søgne.svg
vaakuna sijainti
www.sogne.kommune.no
Sijainti 58°5′39″N, 7°46′21″E
Lääni Länsi-Agderin lääni
Perustamisvuosi 1837
Pinta-ala 151,3 km²
Väkiluku 10 509 (1.1.2010)
– väestötiheys 69,5[1] as/km²
Kunnanjohtaja Solveig Kjelland Larsen (Ap, 2007)

Søgne on kunta Etelä-Norjassa Länsi-Agderin läänissä Skagerrakin rannikolla Kristiansandin ja Mandalin kaupunkien välissä. Muita naapurikuntia ovat Marnardal pohjoisessa ja Songdalen luoteessa.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta on tunnettu saaristostaan, jossa 1229 saarta ja luotoa salmineen on vilkasta veneilyaluetta. Korkein kohta on kunnan pohjoisosan Spjotheia (278 m). Rantaviivaa rikkovat lukuisat niemet ja vuonot, joista pisin, Trysvuono, ulottuu 7 km sisämaahan.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta on saanut nimensä vanhan Sygna-joen (Søgneelva) mukaan. Søgne on ollut oma hallinnollinen alueensa jo vuodesta 1837. Kuntaan on alun perin kuulunut myös Greipstad, joka erosi omaksi kunnakseen 1913 (muodostaen myöhemmin osaltaan Songdalenin kunnan). Vuosina 1996-1997 Hummervikin salmesta maihinlaskupaikalta löydettiin luurangonjäänteitä, jotka kuuluivat noin 6500 eaa. eläneelle naiselle. Löytö on vanhin Norjasta löydetty ihmisluurangon osa.

Bjørnstjerne Bjørnson

Norjan kansalliskirjailijoihin kuuluvan Bjørnstjerne Bjørnsonin isä Peder Bjørnson toimi Søgnen kirkkoherrana 1852-1869, minkä johdosta Bjørnstjerne asui ja vietti aikaa kunnassa useaan kertaan kyseisten 16 vuoden aikana. Hän kirjoitti kunnassa mm. näytelmän "Mellem Slagene", osia näytelmästä "Halte-Hulda", sekä novellin "Isä". Søgnen miljöö on myös lyönyt leimansa hänen talonpoikaiskertomukseensa "Arne".[3]

Nähtävyydet ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Søgnen vanha kirkko (Gamle Kirke) on vuodelta 1640. Vanhassa pappilassa (Gamle Prestegård) on vilkasta konserttitoimintaa ja taidenäyttelyjä.

Søgnen vanha kirkko
Pääartikkeli: Ny-Hellesund

Kesäisin veneilijöiden suosiossa ovat Ny-Hellesundin saaristo ja saaristolaiskylä, joka tunnetaan mm. runoilija Vilhelm Kragin asuinpaikkana. Taidemaalari Amaldus Nielsen maalasi tunnetun taulunsa "Aamu Uudessa Hellesundissa" siellä. Kapeassa Olavinsalmessa ovat Norjan nykyhistorian kuninkaallisten monogrammit ja kallio, jossa voi nähdä Pyhän Olavin silhuettia muistuttavan luonnonmuodostuman. Paikkaan liittyy myös legenda, jonka mukaan Pyhä Olavi miehineen pakeni vihollisiaan kyseisen salmen kautta, joka aukesi kiveen juuri häntä varten[4]. Alueella on myös saksalaisten joukkojen Toisen maailmansodan aikana tekemiä linnoitusrakennelmia ja osittain restauroitu linnoitus, jossa on kolme sodanaikaista kanuunaa.

Vuonna 1888 rakennettu Songvårin majakka sijaitsee Hellersøyn saarella, joka on avoinna päivävierailuille ja myös yöpyjille ennakkosopimuksesta.[5] Suomalainen höyrylaiva S/S Savonmaa luuli virheellisesti olleensa ko. majakan edustalla lähettäessään hätäsanomia ennen traagista haaksirikkoaan vuonna 1937.

Amaldus Nielsen: Aamu Ny-Hellesundissa

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Søgnessä toimivat kolme ala-astetta, kaksi yläastetta, lukio[6], Agderin kansanopisto sekä kulttuurikoulu.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisiä elinkeinoja ovat edelleen maatalous, kalastus ja merenkulku. Palveluelinkeinot ovat nykyisin tärkein elinkeino. Kristiansandin kaupungin läheisyys vaikuttaa myös Søgneen ja kunnan väkiluku on kasvusuunnassa. Kunnan keskustaajama Tangvall E-39-valtatien varrella on kasvanut voimakkaasti viime vuosina houkutellen myös liike-elämää.[2] Majoituspalveluja tarjoavat Årosin leirintäalue, sekä Trysnesin veneily- ja lomakeskus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]