Söderkullan kartano
Söderkullan kartano on Sipoon Söderkullassa sijaitseva kartano, joka on perustettu vuonna 1557. Kartanon on 1950-luvulta lähtien omistanut Sipoon kunta[1]. Sen päärakennus on ollut vuokrattuna tilausravintolayrittäjälle. Kunta kaavaili keväällä 2011 kartanon myyntiä, mikä herätti pahennusta.[2] Myyntiaikeet peruttiin, ja kartanosta tulee kulttuuripalvelujen keskus, johon suunnitellaan siirrettäväksi piharakennuksissa toimivia kunnan toimintoja.[3]
Rakennus on tuottanut kunnalle tappiota, sillä ravintolayrittäjän maksamat vuokrat eivät ole kattaneet ylläpitokuluja[3].
Kartanon nykyisen jugendtyylisen päärakennuksen on suunnitellut Karl Lindahl, ja se valmistui 1908.[2] Söderkullan vanhin tunnettu päärakennus, kaksikerroksinen hirsitalo tuhoutui tulipalossa 1800-luvun puolivälissä. Päärakennuksen lounaispuolella rinteessä on uusgoottilaista tyyliä edustava viljamakasiini, joka on rakennettu 1800-luvulla.[1].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sipoossa on 1400-luvulla ollut tila Söderkulla (Swndherkulle, 1494), jonka oletetaan viittaavan Söderkullan kartanoksi myöhemmin muodostuneeseen tilaan. Kartanon perusti Ekelöfin suku noin vuonna 1563. Viimeinen tilan omistanut Ekelöf oli kornetti Klas Ekelöf. Hän velkaantui ja joutui myymään sen valtaneuvos Lorentz Creutzille.[1]
Söderkullan kartano joutui isonvihan aikana venäläisten tuhoamaksi. Vuonna 1727 kartanon osti kihlakunnantuomari Erik Tigerstedt. Vuonna 1754 kartanon maille perustettiin tiilitehdas, joka valmisti tiiliä muun muassa Suomenlinnan rakennustöitä varten. Vuonna 1849 kartanon osti vapaaherra B. G. Mellin. Hän laajensi kartanoa ostamalla Massbyn kartanoon kuuluneet Ivarsin ja Blåfieldsin rälssitilat. Apteekkari Carl Johan Wikberg osti kartanon vuonna 1859. Hän laajensi kartanoa tilakaupoilla niin että lopulta kartanon pinta-ala oli 1 200 hehtaaria josta 900 hehtaaria oli metsää. Wikbergin aikana kartanossa avattiin 1863 maanviljelyskoulu. Vuonna 1876 kartanon osti kenraaliluutnantti Sebastian Albrekt von Etter Emelie-vaimonsa kanssa. He eivät asuneet itse kartanossa joten maanviljelyskoulu sai käyttöönsä koko kartanon rakennuksineen. [4]
Tilanomistaja Hjalmar Lagerlund myi kartanon vuonna 1906 Söderkulla Gård och Verkstäder-osakeyhtiölle, joka oli perustettu ylläpitämään kartanon yhteydessä toiminutta Söderkullan ruotsinkielistä maanviljelyskoulua ja myöhemmin metsänvartijakoulua. Tällä yhtiöllä oli kartanon mailla raamisaha, mylly, turvepehkutehdas, paja, mekaaninen konepaja, puusepänverstas ja 1900-luvun alussa perustettu suuri tiilitehdas. Osakeyhtiö teki konkurssin 1913 ja kartanon osti sitten yksi yhtiön omistajista, tilanomistaja Wilhelm Sumelius. Maanviljelyskoulu siirtyi Inkooseen 1919 ja metsänvartijakoulu Tammisaareen 1918.[4][5]
Sumeliuksen aikana kartanon maita palstoitettiin ja kartanon pinta-ala pieneni 750 hehtaariin, Vuonna 1925 Sumelius myi kartanon amiraali Hjalmar von Bonsdorffille ja tämän vaimolle Dagmarille. Samfundet Folkgemenskap-puolue perustettiin kartanossa ja se toimi myös sen päämajana vuosina 1940–1944. Von Bonsdorffin kuoltua Sipoon kunta osti kartanon vuonna 1949, kartanon pinta-ala oli tällöin 400 hehtaaria. Kartnon pellot lohkottiin tonteiksi ja naapuritilojen lisämaiksi, mutta suurin osan kartanon metsistä jäi kunnan omistukseen. Kartanon päärakennus lähialueineen myytiin kauppaneuvos Arthur E. Nikanderille, tämän kuoltua 1953 päärakennus palasi Sipoon kunnan omistukseen 1954. Päärakennus vuokrattiin Helsingfors svenska Waerlandistförening -yhdistykselle, jonka perustama Söderkulla Hälsohem-terveyskoti ja -kylpylä toimi päärakennuksessa vuoteen 1973 saakka. Päärakennus peruskorjattiin 1985-1986.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Söderkulla.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Esa Juntunen, Sipoo pistää kartanon rahoiksi, Helsingin Sanomat 25.2.2011 sivu A 11
- ↑ a b Söderkullan kartanosta kulttuurikeskus, viitattu 30.8.2011
- ↑ a b c Hans Blomberg : Söderkullan kartano
- ↑ Lisätietoja yhtiöistä P-S : Söderkulla Gård och Verkstäder, Pörssitieto G. Kock