Sävelkorvattomuus
| Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Amusia kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Sävelkorvattomuus (tone deafness) ihmisellä tarkoittaa kykenemättömyyttä tunnistamaan eri äänenkorkeuksia, kuten esimerkiksi intervalli-eroja toisistaan. Heidän on myös sanottu olevan kykenemättömiä laulamaan nuotissa pysyen. Muita nimiä ovat mm. amusia.
Sisällysluettelo |
Kuvaus[muokkaa]
Sävelkorvattomuus, tai amusia, voi olla joko synnynnäinen vika, tai esimerkiksi aivohalvauksen seurauksena saatu. Sävelkorvaton ihminen ei kykene tunnistamaan melodioita tai äänenkorkeuksien vaihteluja, eikä itse tuottamaan niitä. Amusia ei johdu musiikillisesta harjaantumattomuudesta, mutta termiä sävekorvattomuus (tone deafness) voidaan käyttää myös tällaisissa tapauksissa. Ihminen, jolla on todettu amusia, ei kuule eroja musiikillisissa äänenkorkeuden vaihteluissa, mutta kuulee ne puheessa. Tällöin sävelkorvatonta ihmistä voidaan pitää musiikillisessa mielessä vajavaisena, mutta hän on täysin kykeneväinen muunlaiseen kommunikointiin.
Sävelkorvattomuuden syitä ei tarkoin tiedetä, ei liioin onko se synnynnäinen tila, vaiko oppimisen puutetta. Säveltäjä ja pianisti W. A. Mathieu on kirjoittanut aiheesta tutkimuksia, joissa on kuitenkin todistanut, että äänenkorkeuksien tunnistamista voi harjoitella ja oppia, jopa synnynnäisen sävelkorvattomuuden tapauksessa.
Tietokone-ohjelmia, joilla voi kehittää sävelkorvaa[muokkaa]
Tunnettuja ihmisiä, joilla on todettu sävelkorvattomuutta[muokkaa]
- Charles Darwin
- Ulysses S. Grant
- Florence Foster Jenkins
- Alfonso XIII
- Isabel Paterson
- William Lawrence Bragg
- J. B. S. Haldane
- Che Guevara
- W. D. Hamilton
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Sävelkorvattomuustesti (englanniksi)
- Earmaster (englanniksi)
- GNU Solfege (englanniksi)
Sivulta puuttuu