Säihkyluri
Sivulta puuttuu | Säihkyluri | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Chalcopsitta sintillata (Temminck, 1835) |
||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Säihkyluri Wikispeciesissä |
Säihkyluri (Chalcopsitta sintillata) on säihkylurien sukuun kuuluva papukaija.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on noin 31 cm. Koiras on hieman naarasta suurempi. Aikuisen linnun höyhenpuku on yleisväriltään tummanvihreä. Punaista on otsassa, reisissä, siipien alapeitinhöyhissä, pyrstösulkien alapinnassa sekä pilkkuina vartalon höyhenpuvussa. Takaraivo, niska ja korvalliset ovat mustat, rinnassa ja vatsapuolella on keltaista viirutusta ja siipien alapinnalla on keltainen raita. Nokka on musta, iiris oranssi tai keltainen ja koivet tummanharmaat. Nuoren linnun nokan tyvi on kellahtava, iiris ruskea ja otsassa on punaista vain vähän tai punainen puuttuu. Sukupuolet ovat muuten samannäköisiä mutta naaraan otsan punainen on himmeämpi kuin koiraan.[2]
[muokkaa] Esiintyminen
Säihkyluri esiintyy yleisenä Uusi-Guinean eteläosassa Irian Jaya Baratista lähelle saaren itäkärkeä sekä Aru Islandilla. Kolme tunnettua alalajia elävät eri alueilla, alalaji rubrifrons vain Aru Islandilla.[2]
Säihkylurin esiintymisalueen laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä, maailman populaation kooksi on arvioitu noin 100 000 yksilöä ja sen kanta on elinvoimainen.[1]
[muokkaa] Elinympäristö
Säihkylurit elävät metsänreunoissa ja savannilla olevissa puuryhmissä sekä istutusmetsiköissä, erityisesti kookospalmuissa. Ne esiintyvät tavallisesti parvissa, joissa on jäseniä 30 tai enemmän, ja kiertelevät meluavina puiden latvuksissa.[2]
[muokkaa] Lisääntyminen
Ilmeisesti yksiavioinen. Pesä on korkealla puunkolossa.[2]
[muokkaa] Ravinto
Säihkylurit liikkuvat parvissa ja ruokailevat enimmäkseen puiden latvuksissa. Ne syövät ilmeisesti pääasiassa siitepölyä, mettä ja hedelmiä, ja niiden nokka ja kieli ovat erilaistuneet siten, että nokka on kapea ja kielen päässä on eräänlainen harja.[2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Chalcopsitta sintillata IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
