Sähkövirran tiheys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sähkövirran tiheys (tunnus J) on suure, joka kuvaa sähkövirtaa sen lävistämän pinta-alan suhteen. Sähkövirran tiheyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ampeeri neliömetriä kohti, A/m².

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkövirran tiheys riippuu seuraavalla tavalla materiaalin sähkönjohtavuudesta σ ja vaikuttavasta sähkökentän voimakkuudesta E:[1]

\vec{J} = \sigma\cdot\vec{E}.

Toinen tapa ilmaista sähkövirran tiheys on yhtälö[2]

J = \frac{I}{A},

missä siis I on virta ja A virran läpäisemä pinta-ala. Edellä olevasta yhtälöstä voidaan saada virran yhtälö muotoon:

I = \int_A J dA \,\!.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. I. S. Grant & W. R. Phillips: ”4.1.1”, Electromagnetism, 2. painos, s. 114. Wiley, 2003. ISBN 0-471-92712-0. (englanniksi)
  2. Young & Freedman: ”25.1”, University Physics with Modern Physics, 11. painos, s. 945. Pearson, 2004. ISBN 0-321-20469-7. (englanniksi)
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.