Sähkövalo

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sähkölamppu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erilaisia sähkövaloja Helsingin illassa.
Hehkulamppu ja pienoisloistelamppu edustavat markkinoilta poistuvia sähkölampputyyppejä.

Sähkövalon käyttöönottoa on pidetty modernin yhteiskunnan symbolina niin idässä[1] kuin lännessäkin.[2] Suomessakin järjestettiin "valonjuhlia" kun uusia kyliä kytkettiin sähköverkkoon.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähkövalaistus alkoi kaarilampusta ja hehkulampusta 1800-luvulla. Pian sen jälkeen, kun Alessandro Volta oli keksinyt pariston, Humphry Davy rakensi kaarilampun. Muut jatkoivat kehitystä kokeillen erilaisia hehkulankamateriaaleja. Thomas Alva Edison kumppaneineen löysi sopivan hehkulankamateriaalin, ja 1900-luvun puolella hehkulamput syrjäyttivät kaarilamput.[2]

Hehkulamppujen jälkeen varsinkin toimistotiloijen valaistuksessa tuli suosioon loisteputki, ja sen jälkeen LED.[4]

Suomen ensimmäinen sähkölamppu otettiin käyttöön Tampereella, Finlaysonilla vuonna 1882.[4] Talvisodan syttyessä sähkövalo oli levinnyt Etelä- ja Länsi-Suomeen.[5]

Erilaisia sähkölamppuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaiset valoa tuottavat lamput ja niihin kytkeytyvä tekniikka on osa sähkövalaistusta. Valaisimien sähkövirta siirretään tyypillisesti sähköverkon välityksellä, tai tuotetaan paikallisesti (esimerkiksi ajoneuvon polttomoottorin tai muun sähkögeneraattorin avulla). Tilapäisissä tai liikuteltavissa valaisimissa kuten taskulampuissa voidaan sähkövirta ottaa akustosta tai paristoista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Minkkinen: Lenin-museon sähköistämissuunnitelma (Lenin piti sähköistämistä ensimmäisenä tärkeänä askeleena moderniin yhteiskuntaan siirtymisessä.) Lenin-museo. 2001. Viitattu 17.6.2017.
  2. a b Let There be light Distillations. Viitattu 17.6.2017.
  3. Maanviljelijä Erkki Tirkkosen talossa vietetään valonjuhlaa Pyymäen, Kökönmäen, Tiejärven ja Hyvölänjärven kuluttajien sähköverkkoon liittymisen kunniaksi. Arjen historia. Viitattu 17.6.2017.
  4. a b Esa Halmetoja: Siihen aikaan kun isä lampun osti 18.1.2017. Senaatti. Arkistoitu 22.9.2017. Viitattu 17.6.2017.
  5. Meinander, Henrik: Tasavallan tiellä, s. 104. Schildts Kustannus Oy, 1999. ISBN 951-50-1055-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Lisää historiaa, lamppujen vertailu