Sääennusteohjaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sääennusteohjaus[1] on rakennuslämmityksen ohjausmenetelmä, jonka toimintaperiaatteen mukaisesti joka aikayksikköä kohden lasketaan tarvittava lämmöntarve paikallisten sääennusteiden perusteella. Yhdistämällä tietoja rakennuksen fysiikasta sekä ilmatieteestä pystytään huomioimaan tietyn rakennuksen ominaisuudet ja ulkoisia sääoloja, kuten ulkolämpötila, tuulen voima ja suunta sekä auringonsäteily. Tavallisessa lämmitysohjauksessa huomioidaan ainoastaan ulkolämpötila.

Forecasting -menetelmän lähtökohtana on toiminut SMHI:n (Ruotsin Ilmatieteen laitos) professori Roger Taeslerin [2]yhteistyössä Thorbjörn Geiserin ja Stefan Berglundin[3] kanssa kehittämä matemaattinen energiatasemalli (”ENLOSS”); molemmat viimeksimainitut tieteilijät ovat tällä hetkellä eGain Sweden AB:n palveluksessa. Forecasting -menetelmä on otettu käyttöön 1980-luvun lopulla.

Vuoteen 2010 mennessä forecasting -menetelmä on implementoitu lähes seitsemään miljoonaan neliömetriin asuin- ja kaupallisia kiinteistöjä. Tämä teknologia soveltuu useiden yritysten ja järjestöjen tarjouksiin. Menetelmän ansiosta lämpöenergian kulutus vähenee arviolta keskimäärin 15 – 25 kWh/m2. Koska forecasting -menetelmä ottaa huomioon tietoja tulevasta lämmöntarpeesta eikä sulje pois muita energian kulutuksen tehostusmenetelmiä, se toimii aina hyvin primääriratkaisuna.

Forecasting käytännössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menetelmän sovelluksiin käytännössä kuuluvat kauko-ohjatut forecasting -vastaanottimet, jotka lähettävät ja vastaanottavat tietoja gprs- tai gsm-verkon välityksellä. Sen lisäksi forecasting -vastaanottimet hallitsevat rakennuksen sisällä olevia ohjauskeskuksia, jotka säätelevät lämpöenergian jakelua kohteen lämmitysjärjestelmän puitteissa. Forecasting-menetelmään on viimeaikoina yhdistetty myös erityiset sisäilman mittarit. Näiden tarkoituksena on pitää tarkasti kirjaa sisälämpötilasta sekä lähettää mitattua tietoa niihin liitettyihin forecasting- vastaanottimiin. Tämä tekninen läpimurto mahdollistaa yksityiskohtaisemman forecasting -menetelmän avulla tapahtuvan tarkkailun sekä parantaa lämmönsäädön hallintamahdollisuuksia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. AVUSTUS- JA ENERGIAILTAPÄIVÄ (MS Word) 23.4.2009. Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry.
  2. Taesler, R. (1990/91) Climate and Building Energy Management. Energy and Buildings, Vol. 15-16, pp 599 - 608.
  3. United States Patent 6098893 Comfort control system incorporating weather forecast data and a method for operating such a system (Stefan Berglund, keksijä)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]