Ryppylimetti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ryppylimetti
Citrus hystrix dsc07772.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko: Sapindales
Heimo: Ruutakasvit Rutaceae
Suku: Sitruspuut Citrus
Laji: × hystrix
Kaksiosainen nimi
Citrus × hystrix
DC.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ryppylimetti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ryppylimetti Commonsissa

Ryppylimetti eli kafferilimetti (Citrus × hystrix) on lähinnä Kaakkois-Aasiassa viljelty lajiristeymä sitruspuiden suvussa. Kaikki kasvin osat ovat aromaattisia, ja sen lehtiä sekä hedelmän kuorta käytetäänkin ruokien maustamiseen Kaakkois-Aasiassa, varsinkin Thaimaassa. Tunnusomaista ryppylimetille ovat lehtiruodit, joiden suuret siipipalteet näyttävät lehdeltä, antaen vaikutelman kahdesta peräkkäisestä lehdestä.[1] Kasvista käytetään ruoka-aineena useammin nimeä kafferilimetti.[2]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kafferilimetin lehtiä ja siipipalteisia ruoteja.

Ryppylimetti on pienehkö puu kasvaen yleensä noin 3–6 metriä korkeaksi.[1] Se voi joskus kasvaa 12-metriseksikin, joskus taas jäädä vain noin 2-metriseksi. Puu on usein muodoltaan pensasmainen ja haarautuu läheltä tyveä.[3] Oksissa on pieniä piikkejä.[1][4]

Lehdet ovat nahkeat, asennoltaan vuorottaiset, muodoltaan pyöreät, puikeat tai suikeat. Lehden kärki on yleensä tylppä tai pyöristynyt. Lehdet ovat yläpinnalta kiiltävän tummanvihreät, alapinnalta vaaleammat, ja kummaltakin puolelta karvattomat. Ne ovat yleensä 3–15 senttimetriä pitkät ja 2,5–6 leveät.[3] Lehtiruodeissa on suuret 1–8 senttimetriä pitkät vastapuikeat tai pitkänpyöreät siipipalteet, jotka ovat pinnaltaan ja väritykseltään hyvin samanlaiset kuin itse lehdet. Lehtimäiset siipipalteet antavat vaikutelman kaksiosaisesta lehdestä.[3]

1–5-kukkaiset kukinnot kasvavat versojen hangoissa tai kärjissä. Kukat ovat pienehköjä ja neli- tai viisilukuisia. 1–5-millimetrinen kukkaperä on liereä. Verhiö on 2–3,5 mm halkaisijaltaan. Muodoltaan kolmiomaisia tai pitkäsuippuisia verholehtiä on yleensä neljä. Teriö on väriltään valkoinen tai hieman vaaleanpunainen. Terälehdet ovat pitkänpyöreitä tai puikeita, ja niitä on neljä tai viisi. Terälehdet ovat 0,7–1 senttimetriä pitkiä ja 0,3–0,5 leveitä. 4–8 millimetriä pitkiä heteitä on 24–30. Emin vartalo on 1,5–2,5 millimetriä pitkä, ja emin luotti on litistyneen pallomainen.[1][3][4]

Hedelmä on muodoltaan pallomainen tai hieman munanmuotoinen. Se on kypsänä halkaisijaltaan 5-7 senttimetriä. Sen kuori on karvaton, epäsäännöllisen kyhmyinen ja väriltään kypsänä kellertävän vihreä tai keltainen. Siemenet ovat 1-1,5 senttimetriä pitkiä.[3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kafferilimetin varsinkin murskattuna tuoksuvia lehtiä käytetään mausteena useissa Aasialaisissa keittiöissä. Aromin tärkein osa on sitronellaali, joka muodostaa jopa 80% lehden öljyistä. Muita makua antavia yhdisteitä ovat sitronelloli, neroli ja limoneeni. Lehdet käytetään yleensä tuoreena. Ne voidaan myös pakastaa, mutta kuivatut lehdet menettävät makunsa vuodessa. Eniten ryppylimetin lehtiä käytetään thaimaalaisessa keittiössä ja kambodžalaisessa keittiössä.[5]

Kafferilimetin hedelmiä ja varsinkin niiden kuorta käytetään myös joskus mausteena. Hedelmät ovat liian happamia syötäväksi sellaisenaan.[5] Hedelmiä on myös käytetty lääkintään.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hartley, Thomas G., Mabberley, David J. & Zhang, Dianxiang: Citrus hystrix Flora of China. 19.4.2008. eFloras.org. Viitattu 25.8.2012. (englanniksi)
  2. Jaakko Rahola: Raholan syötäviä sanoja: Lime Viitattu 25.8.2012.
  3. a b c d e Kaffir lime Citrus hystrix DC. Citrus Variety Collection. University of California Riverside. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)
  4. a b Harley I. Manner, Richard S. Buker, Virginia Easton Smith, Deborah Ward, & Craig R. Elevitch: Species Profiles for Pacific Island Agroforestry: Citrus (citrus) and Fortunella (kumquat) (pdf) Huhtikuu 2006. The Traditional Tree Initiative. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)
  5. a b Gernot Katzer: Gernot Katzer's Spice Pages Karl-Franzens-Universität Graz. Viitattu 18.8.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]