Ruutumittari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruutumittari
Chiasma clathrata02.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Chiasmia
Laji: clathrata
Kaksiosainen nimi
Chiasmia clathrata
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ruutumittari Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ruutumittari Commonsissa
Ruutumittari -

Ruutumittari (Chiasmia clathrata) on yleinen mittariperhonen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkonäön perusteella ruutumittaria ei oikeastaan voi sekoittaa mihinkään toiseen mittarilajiin. Se on väritykseltään selkeän mustavalkoinen, joskin "musta" on todellisuudessa tumman suklaanruskeaa, ja sekä etu-, että takasiivissä tummat raidat muodostavat valkoiselle pohjalle ruudukkoa muistuttavan kuvion. Tumman ja valkoisen värin suhteelliset osuudet vaihtelevat yksilöittäin jonkin verran, mutta yleensä molemmat värit ovat selvästi nähtävissä. Lennossa perhonen näyttää valkoiselta, mutta on huomattavasti pienempi kuin vaikkapa lanttuperhonen ja lentää lyhyitä pyrähdyksiä kasvillisuuden joukossa. Siipiväli on 18–28 mm, naaraat ovat koiraita pienempiä.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiintyy Euroopassa sekä Aasian ja Afrikan pohjoisosissa. Suomessa lajia esiintyy koko maassa, joskin Lapissa se ei ole yhtä yleinen. Aikuiset perhoset ovat lennossa toukokuun lopulta elokuun alkuun.[4] Etenkin etelämpänä, lajilla voi olla loppukesällä toinen, vähälukuisempi sukupolvi.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruutumittari on avoimien paikkojen kuten niittyjen, rantojen ja joutomaiden laji. Monista muista yöaktiivisista mittariperhosista poiketen ruutumittari on aktiivinen myös päivällä. Se lentää tyypillisesti niityllä, pitkän heinikon joukossa laskeutuen lyhyen lentomatkan jälkeen kasvillisuuden joukkoon, missä se lepää siivet sivuille levitettynä. Ruutumittarit vierailevat ahkerasti kukilla. Laji talvehtii kotelona.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka käyttää ravinnokseen pääasiassa erilaisia hernekasveja.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]