Ruusuruoho
| Ruusuruoho | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Knautia arvensis (L.) Coult. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Ruusuruoho Wikispeciesissä |
Ruusuruoho (Knautia arvensis) tai ketoruusuruoho [1] on heinä–elokuussa kukkiva monivuotinen ruohovartinen kasvi. Sen kukat ovat vaaleanpunaisia tai sinivioletteja.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Ruusuruoho kasvaa 30–80 cm korkeaksi. Sen lehdet ja varret ovat himmeän harmaanvihreitä, varsi haaroo yläosastaan. Se on lyhyen ja kankean karvan peittämä. Kukinto on 2–3 cm leveä mykerö, jota suojaavat kehtomaisesti asettuneet ylälehdet. Kukinto on vastakohtainen, laitakukat selvästi muita suurempia. Varsilehdet sijaitsevat vastakkain ja ovat tavallisesti pariliuskaisia. Ruusukelehdet talvehtivat, kukinta vasta toisena vuonna.[2]
Kasvupaikka [muokkaa]
Ruusuruoho kasvaa kuivahkoissa ja aurinkoisissa paikoissa: rinneniityillä, kedoilla ja pientareilla, erityisesti entisillä kaskimailla. Se ei viihdy savimailla. Ruusuruohoa myydään myös koristekasviksi.[2]
Levinneisyys [muokkaa]
Ruusuruohoa esiintyy vakinaisesti Etelä- ja Keski-Suomessa; idässä ja Ahvenanmaalla se on varsin yleinen. Lapissa ruusuruoho on uustulokas.[2]
Kasvi leviää pähkylöiden avulla, joita esimerkiksi muurahaiset kuljettavat. [3] Pähkylöiden pienet sukaset tarttuvat eläinten turkkiin ja lintujen höyhenpeitteeseen.[1]
Käyttö [muokkaa]
Ruusuruoho on erinomainen mesikasvi ja sitä pidetään tärkeänä ravintokasvina avoimien hiekkamaiden harvinaisille ja uhanalaisille perhoslajeille.[4] Kasvi on nykyisin harvinaistuneen päiväperhosen ruusuruohokiitäjän (Hemaris tityus) toukkien ravintokasvi. Aikuiset yksilöt lentävät mielellään myös muissa kukissa, kuten syreeneissä ja voikukissa.[5]
Mesikasvina ruusuruohoa suositellaan myös puutarhojen ja niittyjen syyskesän perhoskasvina.[2] Lääkekasvina ruusuruohoa on käytetty muun muassa syyhyn ja paiseiden hoitamiseen.lähde?
Nimen etymologia [muokkaa]
Suku Knautia on nimetty saksalaisen kasvitieteilijän ja lääkärin Christian Knautin mukaan. Hän eli (1654-1716).[6] Lajinimi arvense tulee latinan sanasta arvum (pelto), joka kuvaa ruusuruohon aurinkoista kasvupaikkaa. [7]
-
Eri-ikäisiä kukintoja
-
Varsilehdessä on suuri päättöliuska
-
Knautia arvensis ja Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus)
-
Vielä kypsymätön pähkylä
-
Piirros teoksessa Bilder ur Nordens Flora
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Ruusuruoho LuontoPortti. Viitattu 8.2.2012.
- ↑ a b c d Ruusuruoho (Knautia arvensis) Pratensis. Viitattu 8.2.2012.
- ↑ Ruusuruoho Pinkka, lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 8.2.2012.
- ↑ Lohjanharjun avoimien hiekkamaiden perhoslajien elinympäristökartoitus (pdf) Helsinki 2001: Faunatica OY. Viitattu 7.6.2009.
- ↑ P. Pakkanen, K. Silvonen & J. Wettenhovi: Hemaris tityus (Linnaeus, 1758) Ruusuruohokiitäjä Suomen perhostutkijain seura. Viitattu 8.2.2012.
- ↑ Knautia L., Åkervaddar 4.5.2000. Den virtuella floran: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 8.2.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Åkervädd Den virtuella floran. 24.6.2008. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 8.2.2012. (ruotsiksi)
