Rusokylkikerttuli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rusokylkikerttuli
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kerttulit Parulidae
Suku: Kirjokerttulit Dendroica
Laji: pensylvanica
Kaksiosainen nimi
Dendroica pensylvanica
Linnaeus, 1766[1]
Synonyymit

Setophaga pensylvanica

Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Rusokylkikerttuli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Rusokylkikerttuli Commonsissa

Rusokylkikerttuli (Dendroica pensylvanica)[2] on kerttulien heimoon kuuluva varpuslintu.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä pesimispuvussa rusokylkikerttulilla on kellertävä otsa, musta silmänympärys, valkoinen vatsapuoli ja ruskea juova kyljissä. Juova on pidempi ja kirkkaampi koirailla ja vanhoilla yksilöillä ja saattaa puuttua nuorilta yksilöiltä kokonaan. Rusokylkikerttuli painaa keskimäärin 9 grammaa.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rusokylkikerttuleita pesii Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Talvehtimisalueet sijaitsevat Keski-Amerikassa.[1]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiraat saapuvat pesimäalueille ennen naaraita ja valtaavaat reviiriin, jonka ne ilmoittavat laulamalla. Kun naaras saapuu koiraan luo, on koiras ensin aggressiivinen sitä kohtaan. Parittelun jälkeen koiras seuraa ja vartioi naarasta, joka rakentaa pesän yksin lehtipuuhun tai pensaaseen. Naaras myös hautoo munat yksin. Muninta tapahtuu toukokuun puolivälin ja heinäkuun puolivälin välillä ja laji pesii vain kerran kesässä. Munia on keskimäärin neljä ja naaras hautoo niitä keskimäärin 12 päivää. Molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokkimiseen ja ulosteiden siivoamiseen pesästä. Poikaset kasvavat nopeasti ensimmäisen viikon aikana ja tulevat lentokykyisiksi 9 vuorokauden ikäisinä. Poikaset jättävät pesän 10 tai 11 vuorokauden ikäisinä ja siirtyvät pesästä pensaikkoihin, joihin vanhemmat ruokkivat niitä noin kuukauden ikäisiksi. Laji elää luonnossa keskimäärin 83 kuukautta.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rusokylkikerttulit käyttävät ravinnokseen pääasiassa hyönteisiä, mutta jonkin verran myös hedelmiä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c BirdLife International: Dendroica pensylvanica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 16.12.2013. (englanniksi)
  2. Maailman lintulajien suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 6.3.2013.
  3. a b c Dendroica pensylvanica ADW. Viitattu 6.3.2013.