Rusokaulasirri

Rusokaulasirri
Rusokaulasirrejä talviasussaan
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Rantalinnut Charadriiformes Alalahko: Kahlaajat Charadrii Heimo: Kurpat Scolopacidae Suku: Sirrit Calidris Laji: ruficollis
Kaksiosainen nimi
Calidris ruficollis (Pallas, 1776)
Katso myös
Rusokaulasirri Wikispeciesissä   Rusokaulasirri Commonsissa

Rusokaulasirri (Calidris ruficollis) on Suomeen harvoin harhautuva erittäin pieni kahlaaja. Suomessa se nähtiin 1990-luvulla kolme kertaa, ensihavainto 1991 Kemiössä ja toistaiseksi viimeinen 2001 Kristiinankaupungissa. Lajin nimesi Peter Simon Pallas 1776.

Koko ja ulkonäkö

Tummat jalat ja levottomat liikkeet erottavat rusokaulasirrin useimmista muista kahlaajista. Sen nokan kärki on ohut, varpaiden välissä ei ole räpylää ja vartalo on pitkänomainen. Kaula, niska ja rinta ovat juhlapuvussa punertavat. Pituus on 12-14 cm, siipien kärkiväli 34-37 cm ja paino keskimäärin 25 g.

Levinneisyys

Rusokaulasirri pesii Koillis-Siperiassa ja satunnaisesti Alaskassa, ja talvehtii Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa, jopa Tasmaniassa asti. Maailman populaation koko on noin 320 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Muuttomatkoillaan se joskus harhautuu Eurooppaan.

Elinympäristö

Pesimäaikana arktisen tundran soistuneet alavat maat, yleensä ei pesi merenrannoilla. Talvehtimisalueilla se elää sekä vuorovesirannoilla että sisämaan lampien, järvien ja suola-altaiden rannoilla.

Lisääntyminen

Pesä on maassa varvikon suojassa. Munia on 4 ja molemmat emot osallistuvat haudontaan.

Ravinto

Maassa elävät hyönteiset, nilviäiset ja muut pienet selkärangattomat.

Lähteet

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
• Takapihan lintuja