Rusokaulasirri
| Rusokaulasirri | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
| Suku: | Sirrit Calidris |
| Laji: | ruficollis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Calidris ruficollis |
|
 |
|
| Katso myös | |
Rusokaulasirri (Calidris ruficollis) on Suomeen harvoin harhautuva erittäin pieni kahlaaja. Suomessa se nähtiin 1990-luvulla kolme kertaa, ensihavainto 1991 Kemiössä ja toistaiseksi viimeinen 2001 Kristiinankaupungissa. Lajin nimesi Peter Simon Pallas 1776.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tummat jalat ja levottomat liikkeet erottavat rusokaulasirrin useimmista muista kahlaajista. Sen nokan kärki on ohut, varpaiden välissä ei ole räpylää ja vartalo on pitkänomainen. Kaula, niska ja rinta ovat juhlapuvussa punertavat. Pituus on 12–14 cm, siipien kärkiväli 34–37 cm ja paino keskimäärin 25 g.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rusokaulasirri pesii Koillis-Siperiassa ja satunnaisesti Alaskassa, ja talvehtii Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa, jopa Tasmaniassa asti. Maailman populaation koko on noin 320 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen.[1] Muuttomatkoillaan se joskus harhautuu Eurooppaan.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesimäaikana arktisen tundran soistuneet alavat maat, yleensä ei pesi merenrannoilla. Talvehtimisalueilla se elää sekä vuorovesirannoilla että sisämaan lampien, järvien ja suola-altaiden rannoilla.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesä on maassa varvikon suojassa. Munia on 4 ja molemmat emot osallistuvat haudontaan.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maassa elävät hyönteiset, nilviäiset ja muut pienet selkärangattomat.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
- Takapihan lintuja
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b BirdLife International: Calidris ruficollis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015.4. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.2.2016. (englanniksi)