Ruskopallokala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruskopallokala
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Jäykkäleukakalat Tetraodontiformes
Heimo: Pallokalat Tetraodontidae
Suku: Monotrete
Laji: turgidus
Kaksiosainen nimi
Monotrete turgidus
Kottelat, 2000[2]

Ruskopallokala (Monotrete turgidus vanh. Tetraodon turgidus) on kaakkoisaasialainen makean veden pallokalalaji. Se kuului aiemmin Tetraodon-sukuun, mutta siirrettiin uuteen sukuun vuonna 2000 yhdessä muutaman muun Mekongjoen pallokalalajin kanssa.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskopallokala voi kasvaa noin 15 cm pitkäksi. Sen vartalo on nuijamainen ja väritys ruskeankirjava. Selässä on tummia, vaaleareunaisia melko suuria säännöllisen pyöreitä täpliä ruskealla pohjalla, vatsapuolella pilkut ovat pienempiä ja taustaväri kermanvalkea. Tämän kuvioinnin lisäksi kalan pinnassa on aivan pieniä valkoisia nystermämäisiä pisteitä.

Se on vaikea erottaa rubiinipallokalasta; merkittävin ero on pyrstön tyvessä oleva täplä, joka on ruskopallokalalla tumma, rubiinipallokalalla punasävyinen. Muita samantyyppisiä pallokaloja ovat maalipallokala, ruostepallokala ja töppöpallokala. Kuten jyrsijöillä, niiden hampaat kasvavat koko elämän ajan, ja jos ne kasvavat liian pitkiksi, kala kuolee nälkään. Hampaat pysyvät lyhyinä kovakuoristen ravintoeläinten avulla.[3]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskopallokala elää Mekongjoen vesistössä Thaimaassa ja Laosissa.[4]

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskopallokalat ovat aktiivisimmillaan hämärissä ja öiseen aikaan. Ne ovat aggressiivisia muita pallokaloja ja varsinkin saman lajin yksilöitä kohtaan.[3]

Vesiolot ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopiva lämpötila on 23–26 °C ja pH 6,0–7,8.[5] Ruskopallokalat syövät lihapitoista ravintoa, johon pitää kuulua tarpeeksi kovia osia (esimerkiksi kotilon ja äyriäisten kuoria), sillä muuten kalan hampaat kasvavat liikaa. Useimmat akvaariokauppaan tulevat yksilöt on pyydystetty luonnosta, eivätkä ne välttämättä opi heti syömään kuollutta ruokaa. Akvaarioharrastajien suosima temppu on liikuttaa herkkupalaa, esimerkiksi pakastettua krilliä, siiman päässä kalan suun edessä, kunnes se tottuu pakasteravintoon. Aikuisten kalojen ei tarvitse saada syödä joka päivä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vidthayanon, C.: Monotrete turgidus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 17.08.2013. (englanniksi)
  2. a b Kottelat, M: Diagnosis of a new genus and 64 new species of fishes from Laos (Teleostei: Cyprinidae, Balitoridae, Bagridae, Syngnathidae, Chaudhuriidae and Tetraodontidae).. J. South Asian Nat. Hist., , 5. vsk, nro 1, s. 37-82. (englanniksi)
  3. a b c Navigating the Target Puffers 2005. Puffer list. Viitattu 28.3.2009.
  4. Monotretus turgidus (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
  5. Puffer forum