Rurik Calamnius
Rurik Calamnius (14. elokuuta 1872 Pulkkila[1] – 21. huhtikuuta 1921 Evijärvi) oli suomalainen kirkkoherra ja runoilija.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Calamniuksen vanhemmat olivat Suomussalmen kirkkoherra, rovasti August Benjamin Calamnius ja Septimia Cecilia Katarina Lundahl. Calamnius oli naimisissa vuodesta 1903 Eva Amalia Castrénin (1880–1922) kanssa. Hänen nuorempi veljensä oli kirjailija Ilmari Kianto. Calamnius pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1891 ja hänet vihittiin papiksi 1896. Hän toimi kirkkoherrana Piippolassa 1906–1917 ja Evijärvellä 1917–1921. Sitä ennen Calamnius oli ollut pappina useilla eri paikkakunnilla, kuten Suomussalmi, Oulu, Alatornio, Paavola, Kemi ja Lohtaja, samoin kuin opettanut uskontoa Tornion alkeiskoulussa.[1]
Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Calamnius kirjoitti ja toimitti teoksia, laati runoja ja on sanoittanut vuoden 1938 virsikirjassa ilmestyneen virren 81 On taisto tauonnut Golgatalla.
- Hajanaisia tietoja Suomussalmen seurakunnan vaiheista. Suomen kirkkohistoriallinen seura, Porvoo 1904
- Oulun Suomalaisen Klassillisen lyseon 25-vuotisen toiminnan muistopäivänä 30.5.1908, juhlaruno. Oman Kannan kirjapaino, Oulu 1908 Digitoituna Digi.fi:ssä
- Suomussalmen seurakunnan historia. Oman Kannan kirjapaino, Oulu 1912, uusi näköispainos Suomussalmen kunta 1987
- Kulta-hää albumi, Isän ja äidin muistolle heidän merkkipäivänään 1.10.1913, toimittajana. Oulu 1913
- Laaksoissa ja kukkuloilla, runokokoelma 1920-luvulta, esipuheen kirj. Atte Kalajoki. Suomussalmen kulttuurilautakunta, Suomussalmi 1989
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rurik Calamniuksen henkilötiedot (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vuoden 1986 virsikirja: Taustakuvaus virrestä 81 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
