Rupilisko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rupilisko
TriturusCristatus.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Sammakkoeläimet Amphibia
Lahko: Pyrstösammakot Caudata
Heimo: Salamanterit Salamandridae
Suku: Triturus
Laji: cristatus
Kaksiosainen nimi
Triturus cristatus
(Laurenti, 1768)
Triturus cristatus dis.png
Synonyymit

Turanomolge mensbieri[1]

Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Rupilisko Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Rupilisko Commonsissa

Rupilisko (Triturus cristatus) kuuluu salamanterien heimoon. Rupilisko on rauhoitettu ja suojeltava laji koko Suomessa, uhanalaisluokituksessa se on vaarantunut. Maailmanlaajuisessa luokituksessa laji on elinvoimainen.[1]

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Rupilisko voi kasvaa jopa 15 cm:n pituiseksi ja elää yli 7 vuotta. Rupiliskon iho on kyhmyinen, selkä musta tai tummanruskea. Rupiliskon vatsa on keltainen tai oranssi. Selässä ja vatsassa on tummia täpliä. Koiraalla on kutuaikana selästä pyrstöön ulottuva kaksiosainen harja. Rupiliskon iho erittää limaa, joka suojaa sitä sen liikkuessa maalla. Iho erittää myös lievästi myrkyllistä ainetta ja pahaa hajua, kun rupilisko yrittää hätyyttää mahdollista saalistajaansa.

Rupiliskon sukulainen vesilisko jää pienemmäksi, alle 10 cm pitkäksi. Sillä on yhtenäinen harja ja sileä iho.

[muokkaa] Levinneisyys

Suomessa rupiliskoa esiintyy vain Kaakkois-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Se on yleinen Ruotsin ja Norjan eteläosissa, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Britteinsaarilla.

[muokkaa] Elintavat

Rupilisko elää maalla, mutta lisääntymisaikanaan huhti–toukokuussa se menee lammikkoon kutemaan. Rupilisko on yöaktiivinen. Talvella se vaipuu horrokseen suojaisessa onkalossa tai lammikon pohjalla.

[muokkaa] Ravinto

Rupilisko syö matoja, toukkia ja etanoita. Sillä on terävät hampaat saaliinsa pitelemiseen.

[muokkaa] Erityistä

Luonnontieteellinen keskusmuseo kartoittaa rupiliskon levinneisyyttä Suomessa. Havaintoja rupiliskosta voi ilmoittaa keskusmuseolle Internetissä Hatikka-luontohavaintopäiväkirjan kautta.

Kutuasuisella rupiliskokoiraalla on kaksiosainen selkäharja

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. a b c Triturus cristatus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä