Ruotsin juutalaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruotsin juutalaiset
Väkiluku 18 000
Merkittävät asuinalueet
Tukholma
Malmö
Göteborg
Borås
Helsingborg
Lund
Uppsala
Kielet ruotsi, jiddiš
Uskonnot juutalaisuus

Ruotsin juutalaiset ovat Ruotsissa asuvia juutalaisia. Ensimmäiset merkittävät juutalaisyhteisöt muodostuivat maahan 1700-luvulla ja nykyisin Ruotsissa elää noin 18 000 juutalaista. Suurin osa polveutuu toisen maailmansodan aikana maahan tulleista pakolaisista. Suurin juutalaisyhteisö asuu Tukholmassa, mutta juutalaisia asuu myös esimerkiksi Malmössä, Göteborgissa, Boråsissa, Helsingborgissa, Lundissa ja Uppsalassa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirros Malmön synagogasta 1860-luvulta.

Uskontoaan salaa harjoittaneita ja yksittäisiä maassa käyneitä luukunottamatta juutalaisia ei asunut Ruotsissa ennen 1770-lukua. Ensimmäinen Ruotsiin luvallisesti asettunut juutalainen oli Saksasta tullut Aron Isak. Ruotsin kansalaisuuden hänelle myönsi Kustaa III. Vuonna 1775 Göteborgin edustan Marstrandin saarella sallittiin kaikkien ulkomaalaisten asuminen ja ensimmäinen juutalaisperhe asettui itse kaupunkiin viisi vuotta myöhemmin. Vuodesta 1782 juutalaisten oli mahdollista muuttaa mahan vapaasti ilman että heiltä edellytettiin kääntymistä kristinuskoon. Vuoteen 1860 asti he saivat kuitenkin asua vain Tukholmassa, Göteborgissa, Norrköpingissä, Karlskornassa ja Marstrandissa. Vuonna 1840 maassa asui noin 900 juutalaista. Vuosien 1850 ja 1920 välillä juutalaisten määrä lisääntyi huomattavasti Puolasta ja Venäjältä tulleen maahanmuuton takia. Vuonna 1920 maassa eli noin 6 500 juutalaista. Maahanmuuttoa rajoitettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja 1930-luvulla maahan muutti vain pieni määrä juutalaisia lähinnä Tšekistä, Saksasta ja Itävallasta.[1]

Toisessa maailmansodassa maahan tuli suuri joukko juutalaisia pakolaisia. Ruotsi myönsi vuonna 1942 turvapaikan 900 Norjan juutalaiselle ja vuonna 1943 noin 8 000:e Tanskan juutalaiselle. Ruotsalainen ja itsekin osittain juutalainen Raoul Wallenberg pelasti useita Unkarin juutalaisia. Sodan jälkeen antisemitistisen Einar Abergin toiminta vaikutti tiukempaan lainsäädäntöön koskien vähemmistöjen syrjintää. Sodan jälkeen pakolaisia tuli edelleen, tällä kertaa kommunistisista maista.[1]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman synagoga.

Ruotsissa toimii kuusi synagogaa, joista kolme sijaitsee Tukholmassa, kaksi Göteborgissa ja yksi Malmössä. Juutalaisia hautausmaita on useissa eri paikoissa. Tukholmassa toimii juutalainen koulu ja päiväkoti.[1] Juutalaisvastaisuus on kasvanut viimeaikoina ja siitä syytetään muslimeja ja äärioikeistoa. Ongelmia on ollut etenkin Malmön kaupungissa.[2]. Jiddiš on tunnustettu Ruotsissa vähemmistökielenä ja sillä on maassa noin 3 000 puhujaa[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Rebecca Weiner: Sweden The Virtual Jewish History Tour. Viitattu 11.5.2011. (englanniksi)
  2. Jews leave Swedish city after sharp rise in anti-Semitic hate crimes The Telegraph. Viitattu 11.5.2011. (englanniksi)
  3. Yddish in Sweden (DOC) European Charter for Regional or Minority Languages. Viitattu 11.5.2011. (englanniksi)