Paprika

Wikipedia
Ohjattu sivulta Ruokapaprika
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paprika
Punainen vihannespaprika
Punainen vihannespaprika
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Koisomaiset Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Suku: Paprikat Capsicum
Laji: annuum
Kaksiosainen nimi
Capsicum annuum
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Paprika Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Paprika Commonsissa

Paprika (Capsicum annuum), myös ruokapaprika tai vihannespaprika on yleisimmin viljelty Capsicum-suvun kasvilajeista. Tieteellisestä nimestään (annuum, ”yksivuotinen”) huolimatta laji on monivuotinen, joskin viljelyssä usein yksivuotisena kasvatettava. Vihannespaprikan tulisuus on chilien tulisuuden mittauksessa käytettävän Scovillen asteikon nollapiste.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Capsicum annuum on peräisin Meksikosta, jossa se kasvaa sekä villinä että viljeltynä. Se on hyvin muunteleva laji, josta on olemassa sekä mietoja, vihanneksina käytettäviä, että tulisina mausteina käytettäviä lajikkeita. Ero johtuu siitä, että mausteena käytettävät lajikkeet samoin kuin lajin villimuodot ja useimmat lähisukulaiset, sisältävät hyvin voimakkaan makuista kapsaisiinia, jota vihannesmuodoissa ei ole.

Viljelyssä on runsaasti erilaisia lajikkeita, jotka voivat olla väriltään punaisia, oransseja tai keltaisia. Jopa ruskeita ja mustia lajikkeita on jalostettu. Vihreät paprikat ovat raakoja. Kaikki kypsymisvaiheet kuitenkin sopivat ruokakäyttöön. Paprikan C-vitamiinipitoisuus on kaikista kasviksista suurimpia: 100 grammaa punaista paprikaa sisältää noin 180 mg ja sama määrä keltaista paprikaa yli 200 mg C-vitamiinia.[1]

Ruokapaprikat eli vihannespaprikat ovat Capsicum annuum -lajiin kuuluvia viljelysmuotoja, joiden kapsaisiinipitoisuus on jalostettu niin alhaiseksi, että sitä voidaan käyttää vihanneksena. Kapsaisiinin puuttumisen on saanut aikaan vain yhden geenin mutaatio[2]. Lisäksi vihannespaprikat ovat yleensä paljon suurempikokoisia kuin mausteena käytetyt.

Unkarin pustalla viljellään paljon paprikaa, sillä se on unkarilaisen keittiön tärkein mauste.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2270&lang=fi
  2. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa, WSOY 1997, ISBN 951-0-21295-4

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.