Rundetårn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rundetårn
Rundetårn vuonna 2013.
Rundetårn vuonna 2013.
Osoite Købmagergade 52A, 1150 København K
Sijainti Kööpenhamina
Koordinaatit 55°40′53″N, 12°34′33″E
Rakennustyyppi observatorio
Valmistumisvuosi 1642[1]
Tyylisuunta renessanssi[2]
Runkorakenne tiilimuuraus
Julkisivumateriaali tiili
Korkeus 34.8 m (kadun tasolta näköalatasanteelle), observatorio 7 m
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Rundetårn on noin 34,8 metriä (kadun tasolta näköalatasanteelle) korkea torni Kööpenhaminassa, ja yksi kaupungin nähtävyyksistä.[3] Vuonna 1642 valmistunut torni on osa laajempaa kompleksia, jonka tarkoituksena oli antaa ajan oppineille observatorio, koulukirkko ja yliopiston kirjasto. Tornin sisällä onkin yksi Euroopan vanhimmista observatorioista ja vanhin edelleen toimiva.[4]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rundetårnin rakentaminen aloitettiin kuningas Kristian IV:n käskystä.[4] Sen suunnitteli flaamilais-tanskalainen arkkitehti Hans van Steenwinckel nuorempi.[2] Erään kirjoituksen mukaan perustuskivi laskettiin 7. heinäkuuta 1637 ja kirjoituksessa väitetään, että kuningas olisi tuolloin sen käynyt omakätisesti muuraamassa. Hän oli tuolloin Holsteinin herttuakunnan Glückstadtin kaupungissa heinäkuussa 1637, joten hän ei ilmeisesti ole sitä tehnyt ainakaan tuolloin.[5] Torni valmistui vuonna 1642.[3]

Observatorio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornin huipulle, jossa observatorio ja pieni planetaario sijaitsevat,[6] ei johda portaita, vaan omaperäinen kierrekäytävä, jonka pituus ulkoseinustalla on 281 metriä ja sisäseinustalla 93,5 metriä. Käytävältä on myös pääsy kirjaston tiloihin.[3] Kierrerampin pyöreä ydin on ontto ja se ulottuu pohjasta ylös asti. Sen sisäpuolelle on tehty nykyaikana aukko ja sinne on asennettu paksu lasilevy, jonka päällä voi käydä seisomassa, jos haluaa katsoa alas.[7]

Tornissa tekivät tähtitieteen tutkimuksia muun muassa Ole Rømer ja Peder Horrebow.[8] Kööpenhaminan yliopisto käytti observatoriota ja kirjastoa aina vuoteen 1861.[9]

Faktat Rundetårnista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korkeus kadulta näköalatasanteelle 34,8 m

Kierreramppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kierroksia 7,3 nykypäivänä, aiemmin 7,8 (loppupään peittävät puuportaat)
  • Rampin pituus ulkoseinällä 281 m, alun perin 300 m
  • Rampin pituus sisäseinällä 93,5 m, alun perin 100 m
  • Kaltevuus ulkoseinällä 10 %
  • Kaltevuus sisäseinällä 33 %
  • Nousu yhdellä kierroksella 3,74 m
  • Keskipisteestä ytimen ulkoseinään 1,95 m
  • Keskipisteestä ulkoseinän sisäseinään 6,10 m
  • Säde 768 senttimetriä

Observatorio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Korkeus 7 m
  • Säde 3 m
  • Pinta-ala 104,5 m²

Lähde: [3]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. A living landmark of Copenhagen since 1642 Rundetårn. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)
  2. a b Krén, Emil & Marx, Daniel: Architect, Danish (active 1640s in Copenhagen) Web Gallery of Art. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)
  3. a b c d Measure and Weight Rundetårn. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)
  4. a b The Round Tower Visitcopenhagen.com. Viitattu 31.1.2016. (englanniksi)
  5. Gateway to the Round Tower Rundetårn. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)
  6. The Planetarium – Let Your Glance Wander Across the Planets Rundetårn. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)
  7. The Hollow Core Rundetårn. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)
  8. Ashworth, William B., Jr.: Scientist of the Day – Peder Horrebow Linda Hall Library. 14.5.2019. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)
  9. Joensen, Ola Jakup: Købmagergade 52A – The Round Tower Niels Bohr Institute. 21.8.2009. Viitattu 21.4.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]