Runar Idefelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Runar Idelfelt
Henkilötiedot
Syntynyt4. tammikuuta 1892
Helsinki
Kuollut18. heinäkuuta 1951
Helsinki
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Merkittävät roolit Danilo
(Iloinen leski)
Simeoni
(Seitsemän veljestä)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Runar Gustaf Johannes Idefelt (4. tammikuuta 1892 Helsinki18. heinäkuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.[1] Hänen alaansa olivat lähinnä koomilliset roolit opereteissa sekä ensirakastajan tehtävät.[2]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runar Idefeltin vanhemmat olivat puutarhuri Gösta Idefelt ja Maria Green. Idefelt työskenteli apteekkialalla ennen taiteilijan uraansa, jonka hän aloitti Turun Casino-operetissa vuonna 1914. Hän näytteli muun muassa Apollo-operetissa Helsingissä, ennen kuin liittyi Viipurin Näyttämöön vuonna 1919. Lisäksi hän kuului Evert Suonion ja Aino Haverisen operettikiertueisiin.[2]

Idefeltin operettirooleja olivat muun muassa Danilo (kappaleessa Iloinen leski), Edvin (Mustalaisruhtinatar) ja Radjami (Bajadeeri). Hänellä oli myös useita puhenäytelmätehtäviä, kuten Sakeri (Nummisuutarit) sekä Simeoni ja Kissalan Aapeli (Seitsemän veljestä). Idelfeltin taiteelliseen alaan kuuluivat myös oopperaosat ja laulunäytelmät.[2]

Idefelt näytteli sivuosia kahdessa elokuvassa: Kajastus (1930) ja Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1931).

Runar Idefeltin ensimmäinen puoliso vuodesta 1919 oli Maria (Maija) Idefelt (ent. Penttinen, o.s. Pukero). Sisar Benedicta Idefelt oli heidän tyttärensä. Toinen puoliso oli 1930-luvulla Maria Idefelt (o.s. Demajeff).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Kustannusliike Opas, Viipuri 1930.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MusicSack.
  2. a b c Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, s. 97–98.