Ruben Oskar Auervaara
Ruben Oskar Auervaara (alk. Ruben Oskar Jansson, 4. syyskuuta 1906 Turku – 27. toukokuuta 1964 Helsinki) oli paljon julkisuutta saanut suomalainen huijari ja varas. Nuoruudessaan Auervaara toimi pikkolona Hotelli Phoenixissa.
Turkulainen pikkurikolliseksi ajautunut Ruben Oskar Jansson oli ensimmäisen kerran vankilassa jo 16-vuotiaana. Hän muutti 1935 sukunimensä Janssonista Auervaaraksi ja aloitti uransa naisten huijaajana. Huijatessaan hän käytti myös monia muita tekaistuja nimiä. Hän oli vankilassa monia kertoja, yhteensä 26 vuotta. Auervaara etsi uhreikseen naisia lehti-ilmoituksilla ja pyrki varastamaan heiltä kaiken mahdollisen. Tehokeinona kontakteja luodessaan hän käytti lavastettuja valokuvia. Auervaara kuvautti itsensä esim. lentäjän univormussa, jonkun sivullisen auton edessä, jota väitti omakseen tai hotellin pianon ääressä, jolloin hotellin salin nurkkaus ja piano olivat kuvattu hänen väittämänsä mukaan Auervaaran omistamassa kartanossa. Hänet tuomittiin noin 20 naisen petkuttamisesta. Auervaara valitsi lehti-ilmoituksiin vastanneista naisista uhreikseen ne, jotka olivat rikkaimpia ja vaikuttivat helpoiten petettäviltä. Uhreista monet olivat akateemisesti koulutettuja. Tapauksiin liittyvät oikeudenkäynnit herättivät suurta huomiota 1940- ja 1950-luvun lehdistössä.
Unto Parvilahti kertoo kirjassaan Berijan tarhat tavanneensa Auervaaran Katajanokan vankilassa. Tämän kuuluisuuden kohdalla hän kertoo tehneensä ainoan poikkeuksen tavoistaan: koska hänellä oli muista vangeista poiketen kirjoituskone sellissään häntä pyydettiin useinkin kirjoittamaan muille vangeille hakemuksia ja muita papereita, mihin hän ei suostunut. Auervaaran puolustuskirjelmän hän kuitenkin - kertomansa mukaan uteliaisuuttaan - suostui kirjoittamaan puhtaaksi: miten tuo kuuluisa hurmuri aikoi puolustautua? Parvilahti piti kirjelmän sisällön visusti omana tietonaan, mutta kertoo ällistelleensä, miten alkeellinen käsiala ja oikeinkirjoitustaito Auervaaralla oli - ja mies oli tehnyt valloituksensa kirjeenvaihdolla! Vastapainoksi kirjoitusvaivoista Auervaara siivosi Parvilahden sellin moitteettomasti ja antoi hänelle sikareita ja kukkavihkoja. Niitä hän Parvilahden mukaan sai pettämiltään naisilta jotka[1]
»eivät voineet hurmaajaansa unohtaa - naisen rakkaushan on anteeksiantamista!»
Vuonna 1945 oikeuslääkäri diagnosoi Auervaaran psykopaatiksi. Auervaara oli taitava näyttelijä, mutta hänellä oli heikko itsehillintä ja psykopaattina hän oli tunne-elämältään kehittymätön. Vapaana ollessaan hän vietti paljon aikaa saaristossa. Auervaara löytyi 27. toukokuuta 1964 Helsingin rikospoliisin pidätyssellistä hirttäytyneenä. Hänen uskottiin hirttäytyneen, koska hän pelkäsi joutuvansa taas vankilaan. Jotkut ovat sitä mieltä, että kyseessä oli lavastettu itsemurha, jossa Auervaaralle katkeroituneet hämärämiehet tappoivat hänet.
Lehdistössä ”auervaara” ja ”auervaarailu” ovat tulleet termeiksi, joita käytetään toisinaan esimerkiksi sellaisten rikostapausten yhteydessä, joissa naisia huijataan avioliittolupauksin.
Auervaaraa on pidetty esikuvana Mika Waltarin kirjoittamalle näytelmälle Gabriel, tule takaisin (1945), joka kertoo ikäneitojen rahoja jahtaavasta huijarista. Näytelmän kirjoitusaikoihin Auervaara oli kuitenkin vielä melko tuntematon.[2] Näytelmän pohjalta on tehty myös Valentin Vaalan ohjaama elokuva ja Ilkka Kuusiston säveltämä ooppera. Veikko Lavi on säveltänyt, sanoittanut ja levyttänyt aiheesta kappaleen "Gabriel". Auervaara on joutunut irvailun kohteeksi myös monissa Reino Helismaan kupleteissa.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Unto Parvilahti: Berijan tarhat, s. 23
- ↑ Rajala, Panu: Noita palaa näyttämölle. Mika Waltari parrasvaloissa, s. 193. Porvoo: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23014-6.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Kautto, Timo: Auervaara: Aurinko- ja kevätmies. Helsinki: Edita, 1999. ISBN 951-37-2800-5.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Auervaara, Ruben Oskar Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Turun Sanomat: Mainio seuramies ja psykopaatti
- YLE Elävä arkisto
- YLEn Elävä arkisto: Amorin pojat - sumutusta tositarkoituksella
