Rottakuningas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo hännistään yhteen takertuneista rotista; sarjakuvahahmosta katso Rottakuningas (sarjakuvahahmo). Ei pidä sekoittaa myöskään Pähkinänsärkijä-baletissa esiintyvään hiirikuninkaaseen.
Suurin tunnettu rottarykelmä muumioituneena altenburgilaisessa museossa

Rottakuningas (saks. Rattenkönig) on vanha keskieurooppalainen nimitys ilmiölle, jossa suuri joukko nuoria rottia takertuu hännistään ja joskus myös jaloistaan toisiinsa pääsemättä irtaantumaan.[1] Syynä on häntien tahmaantuminen esimerkiksi verestä tai ulosteista ahtaassa pesässä. Sinänsä harvinaisella ilmiöllä on ollut suurehko merkitys eurooppalaisessa kansanperinteessä, erityisesti Saksassa, koska rottiin liitettiin monia taikauskoisia käsityksiä. Rottarykelmän löytymistä pidettiin huonona enteenä. Vanhoissa tarinoissa rottarykelmien kokoa (takertuneiden rottien määrää) lienee usein liioiteltu.

Vanhin varma tieto rottakuninkaasta on vuodelta 1748, jolloin saksalainen mylläri Johann Heinrich Jäger löysi kahdeksantoista rotan muodostaman sykkyrän. Suurin tunnettu rottarykelmä löydettiin toukokuussa 1828 Buchheimissa, Saksan Baden-Württembergissä erään talon savupiipusta. Siinä rottia oli peräti 32.[2] Muumioitunut rottatukku on yhä näytteillä Mauritianum-museossa Altenburgissa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Deutsches Universalwörterbuch, s.v. Rattenkönig. Duden, Mannheim 2003.
  2. Guinness suuri ennätyskirja 1998, s. 137. Helsinki Media -kirjat, Helsinki 1997.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.