Rosmittala
| Rosmittala Размете́лево, Razmetelevo |
|
|---|---|
  Rosmittala |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Seuloskoin piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Väkiluku (2011) | 4 700 |
Rosmittala[1] (ven. Размете́лево, Razmetelevo) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Karjalankannaksen eteläosassa Pietarista Murmanskiin johtavan M18-valtatien varrella 11,5 kilometriä Seuloskoista etelään. Kylässä on 2 800 ja kunnassa 4 700 asukasta (vuonna 2011)[2].
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rosmittalan kunnan pinta-ala on 208,14 neliökilometriä. Se rajoittuu lounaassa Seuloskoin piirin Sverdlovin kuntaan, lännessä Sannikon ja Kelton kuntiin, luoteessa Seuloskoin kaupunkiin, koillisessa Sieklovan ja Morozovin kuntiin sekä kaakossa Tuprovan kuntaan ja Nevan kautta Kirovskin piiriin.[3] Pinta-alasta 63,2 % on metsää ja 26,5 % maatalousmaata[4].
Pääosa kunnasta kuuluu Nevan alankoon ja luoteisosa Kelton ylänköön[5]. Nevan lisäksi kunnan alueella virtaavat sen sivujoet Dubrovkajoki (ven. Dubrovka) ja Mustajoki (Tšornaja), jälkimmäisen sivujoki Mustaoja (Degtjarka) ja sen sivujoet Korkkistenjoki (Korkinskaja) ja Kivioja (Kamenka) sekä Okkervilin sivujoki Mustajoki (Tšornaja). Muita vesistöjä ovat Kankurinmäen kylän järvi, Manuskalan patoallas sekä Taurun ja Virkkilän lammet. Kunnan koillisosassa sijaitsevat Tšistojen ja Pesotšnojen suoalueet.[6]
Asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluu 12 asutuskeskusta: kylät Haapoja, Juoksula, Kankurinmäki, Manuskala, Mähnälä, Pappilanautio, Riisikkala, Tauru ja Virkkilä, Mähnälän louhos (Karjer-Mjaglovo) sekä Manuskalan ja 16. kilometrin asemanseudut[3].
Rosmittalan ohella suurimmat kylät ovat 900 asukkaan Haapoja ja 300 asukkaan Mähnälä[2]. Kunnan alueella on 4 550 puutarha- ja kesämökkipalstaa, joiden perusteella kesäasukkaiden määrä arvioidaan noin 7,7 tuhanneksi[7].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rosmittalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500 nimellä Razmesovo. Toiseen maailmansotaan asti seudun pääväestön muodostivat inkerinsuomalaiset, jotka kuuluivat Kelton luterilaiseen seurakuntaan. Vuonna 1848 Rosmittalassa asui 201 savakkoa ja 63 Suomen suomalaista. Kylän talonpojat olivat 1860-luvulle saakka kartanonomistajan maaorjia.
Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan Mähnälän kyläneuvostoon kuuluneessa Rosmittalassa oli 438 asukasta, joista 424 oli inkerinsuomalaisia. 1930-luvulla kylä kuului Pappilanaution suomalaiseen kyläneuvostoon. Kansallinen kyläneuvosto lakkautettiin 1930-luvun lopussa ja inkeriläiset karkotettiin muualle Neuvostoliittoon vuonna 1942. Lähistöllä sijainnut Hännikäisen kylä (ven. Hjaniki) sulautui myöhemmin Rosmittalaan.
Liikenne ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnan kautta kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen rautatie, jolla on Kelton, Manuskalan, Ostrovnajan sekä 11, 16. ja 26. kilometrin asemat. Asemilta on paikallisjunayhteydet Pietariin. Murmanskin valtatieltä haarautuu kestopäällystetty maantie Seuloskoihin ja Sverdloville nimettyyn taajamaan. Linja-autoliikenteen päätepysäkit ovat Pietarin metroasemat Ladožskaja ja Prospekt Bolševikov.[8] Manuskalassa on laskuvarjohyppääjien käyttämä lentokenttä[9].
Seudun pääelinkeino on viime aikoihin saakka ollut maatalous. Kunnassa toimii maatalousyritys Vsevoložski. Nykyään Murmanskin maantien ympäristöön rakennetaan erilaisia palveluita ja suunnitellaan logistiikkakeskuksia. Rosmittalaan on perustettu teollisuusalue, ja alueella kehitetään myös virkistysmahdollisuuksia ja omakotirakentamista.[10] Neljä viidesosaa työvoimasta työskentelee kunnan ulkopuolella, lähinnä Pietarissa ja Seuloskoissa[11].
Kyläkuva, palvelut ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rosmittalan kylä koostuu etupäässä puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista sekä matalista usean perheen asuintaloista[12]. Sen palveluihin kuuluvat keskikoulu, ammattikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, pieni poliklinikka, yleinen sauna, posti ja pankki[13]. Seudun nähtävyyksiä ovat Nevajoki ja toisen maailmansodan rintamalinja[14].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Projekt generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Razmetelevskoje selskoje poselenije Vsevoložskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti. Tom II: Materialy po obosnovaniju projekta generalnogo plana. Kniga 1: Pojasnitelnaja zapiska 2011. Razmetelevo: Matvejev i K. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 202. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2015).
- ↑ a b Projekt, s. 26.
- ↑ a b Projekt, s. 11.
- ↑ Projekt, s. 23–24.
- ↑ Projekt, s. 12.
- ↑ Projekt, s. 14.
- ↑ Projekt, s. 27.
- ↑ Projekt, s. 31–32.
- ↑ Projekt, s. 33–34.
- ↑ Vsevoložski munitsipalnyi raion: Razmetelevskoje selskoje poselenije vsevreg.ru. Viitattu 8.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ Projekt, s. 28.
- ↑ Projekt, s. 22.
- ↑ Projekt, s. 28–29.
- ↑ Projekt, s. 21.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rosmittalan kunnan sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Rosmittalan kunta Seuloskoin piirin sivustolla (venäjäksi)