Romelu Lukaku
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Romelu Menama Lukaku Bolingoli | ||
| Syntymäaika | 13. toukokuuta 1993 | ||
| Syntymäpaikka | Antwerpen, Belgia | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Pituus | 191 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | AS Roma (lainalla Chelseasta) | ||
| Junioriseurat | |||
| 1997–1998 | Rupel Boom | ||
| 1998–1999 | Wintam | ||
| 1999–2005 | Lierse | ||
| 2005–2006 | Brussels | ||
| 2006–2009 | Anderlecht | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2009–2011 | Anderlecht | 73 | (33) |
| 2011–2014 | Chelsea | 10 | (0) |
| 2012–2013 | → West Bromwich Albion (laina) | 35 | (17) |
| 2013–2014 | → Everton (laina) | 31 | (15) |
| 2014–2017 | Everton | 110 | (53) |
| 2017–2019 | Manchester United | 66 | (28) |
| 2019–2021 | Internazionale | 72 | (47) |
| 2021– | Chelsea | 26 | (8) |
| 2022–2023 | → Internazionale (laina) | 25 | (10) |
| 2023- | → AS Roma (laina) | 1 | (0) |
| Maajoukkue | |||
| 2008 | Belgia U15 | 4 | (1) |
| 2011 | Belgia U18 | 1 | (0) |
| 2009 | Belgia U21 | 5 | (1) |
| 2010– | Belgia | 108 | (75) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 2. syyskuuta 2023.
| |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Belgia
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
| MM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Venäjä 2018 | jalkapallo | |
Romelu Menama Lukaku (s. 13. toukokuuta 1993 Antwerpen) on belgialainen jalkapallohyökkääjä, joka edustaa Serie A:ssa pelaavaa AS Romaa lainalla Chelseasta. Hän on pelannut Belgian maajoukkueessa vuodesta 2010.
Lukaku on kongolaista alkuperää ja hän on entisen ammattilaispelaaja Roger Lukakun poika. Myös hänen veljensä, Jordan Lukaku, pelaa ammattikseen jalkapalloa.
Seurajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Belgia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukaku teki ensiesiintymisensä Belgian korkeimmalla sarjatasolla Anderlechtin joukkueessa 24. toukokuuta 2009 ottelussa Standard Liègeä vastaan vain 16 vuoden ikäisenä. 11 päivää aikaisemmin hän oli tehnyt joukkueen kanssa uransa ensimmäisen ammattilaissopimuksen. Sopimus oli pituudeltaan kolmivuotinen.[1] Hän teki ensimmäisen maalinsa ammattilaisurallaan ottelussa Zulte Waregemia vastaan.
17. joulukuuta 2009 Lukakusta tuli UEFA:n kilpailuissa historian kolmanneksi nuorin maalintekijä 16 vuoden ja 218 päivän iässä, kun hän onnistui kahdesti maalinteossa Eurooppa-liigan lohkovaiheen päätösottelussa Ajaxia vastaan. 18. maaliskuuta 2010 hän teki maalin ja alusti toisen, kun Anderlecht voitti Eurooppa-liigan ottelussa Hamburgin numeroin 4–3. Hän teki kilpailun aikana lopulta yhteensä neljä maalia. Kotimaan sarjassa Lukaku voitti kauden 2009–2010 maalikuninkuuden 15 osumallaan ja Anderlecht voitti Belgian-mestaruuden.[2] Kesällä 2010 hän ilmoitti olevansa kiinnostunut mahdollisesti tulevaisuudessa siirtymään englantilaisseura Chelseaan.[3] Kaudella 2010–2011 hän teki Jupiler Pro Leaguessa pudotuspelit mukaan lukien 37 ottelussa 16 maalia.[2]
Englanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
6. elokuuta 2011 ilmoitettiin Anderlechtin ja Chelsean pääseen sopuun Lukakun siirtymisestä lontoolaisseuraan. Hän matkusti seuraavalla viikolla joukkueen lääkärintarkastukseen ja sopimaan henkilökohtaisista ehdoista.[4] Siirto sai varmistuksen 18. elokuuta 2011 ja siirtosummaksi ilmoitettiin 20 miljoonaa puntaa.[5] Hän pelasi kaudella 2011–2012 kahdeksassa valioliigaottelussa yhteensä 158 minuuttia. Kesällä 2012 Lukaku siirtyi vuoden lainasopimuksella West Bromwich Albioniin. Hän teki lainakauden aikana pelaamassaan 35 valioliigaottelussa yhteensä 17 maalia.[2]
2. syyskuuta 2013 Lukaku siirtyi kauden 2013–2014 kestävällä lainasopimuksella liverpoolilaisseura Evertoniin.[6] Hän teki 31 valioliigaottelussa 15 maalia.[2] 30. heinäkuuta 2014 Lukaku siirtyi seuraan pysyvällä siirrolla ja hänestä maksettiin 35 miljoonan euron siirtokorvaus.[7] Hän voitti Eurooppa-liigan maalikuninkuuden kaudella 2014–2015 tehtyään yhdeksässä ottelussa kahdeksan maalia. Valioliigassa hän teki samalla kaudella 36 ottelussa kymmenen maalia. Kaudella 2015–2016 hän teki 37 valioliigaottelussa 18 maalia ja kansalliset cup-kilpailut mukaan lukien 46 ottelussa yhteensä 25 maalia. Kaudella 2016–2017 hän teki 37 valioliigaottelussa 25 maalia.[2]
Lukaku siirtyi heinäkuussa 2017 Manchester Unitediin runsaan 76 miljoonan punnan siirtosummalla. Kaudella 2017–2018 hän pelasi 34 valioliigaottelua ja teki 16 maalia. FA-cupissa hän teki kuudessa ottelussa viisi maalia. Tappiollisessa loppuottelussa hän tuli vaihdosta kentälle. Seuraavalla kaudella hän pelasi 32 valioliigaottelua ja teki niissä 12 maalia. Kahdella Manchesterin-kaudellaan hän pelasi Mestarien liigassa yhteensä 17 ottelua ja teki niissä seitsemän maalia, joista kaksi maalia maaliskuussa 2019 vierasottelussa Paris Saint-Germainia vastaan Unitedin noustessa kahden maalin kotitappion jälkeen jatkoon.[2]
Italia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuussa 2019 Lukaku siirtyi Italian Serie A:n Internazionaleen.[8] Ensimmäisellä Serie A -kaudellaan hän teki 36 ottelussaan 23 maalia ja oli liigan kolmanneksi paras maalintekijä. Toisella kaudellaan, jolla Inter voitti Italian-mestaruuden, Lukaku teki 36 ottelussaan 24 maalia ja oli liigan toiseksi paras maalintekijä. Kahden kauden aikana hän pelasi Mestarien liigassa kymmenen ottelua, joissa hän teki kuusi maalia, ja Eurooppa-liigassa kuusi ottelua, joissa hän teki seitsemän maalia ja niistä yhden vuoden 2020 tappiollisessa loppuottelussa Sevillaa vastaan.[2]
Takaisin Englantiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukaku siirtyi takaisin Chelseaan 113 miljoonan euron siirtosummalla elokuussa 2021. Paluukaudellaan hän teki Valioliigan 26 ottelussa kahdeksan maalia. Mestarien liigassa pelaamissaan kuudessa ottelussa hän viimeisteli kaksi maalia. Hän teki maalin molemmissa otteluissa Chelsean voittaessa seurajoukkueiden maailmanmestaruuden.[2]
Ja Italiaan...[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukaku palasi kaudeksi 2022–2023 lainasopimuksella Interiin. Hän pelasi kauden aikana 25 Serie A -ottelua, joissa hän teki kymmenen ja syötti kuusi maalia. Syyskaudella hän kärsi lihasvammoista. Mestarien liigassa hän pelasi kahdeksassa ottelussa, muttei ollut kertaakaan avauskokoonpanossa, ja viimeisteli kolme maalia. Interin voittamassa Italian cupissa hän pelasi neljä ottelua ja teki yhden maalin.[2]
Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukaku pelasi Belgian alle 15,- 18- ja 21-vuotiaiden maajoukkueissa. Hänet nimettiin ensimmäisen kerran Belgian A-maajoukkueeseen 24. helmikuuta 2010 ystävyysotteluun Kroatiaa vastaan. Hän pelasi ottelussa 77 minuuttia. Ensimmäisen arvokilpailujen karsintaottelunsa hän pelasi EM-karsintaottelussa Saksaa vastaan saman vuoden syyskuussa. 17. marraskuuta 2010 hän teki ensimmäiset kaksi maaliaan maajoukkueessa ystävyysottelussa Venäjää vastaan.[2]
Lukaku pelasi ensimmäisen arvokilpailujen lopputurnauksen ottelunsa Algeriaa vastaan MM-kilpailuissa 2014. Hän pelasi kisoissa kaikkiaan neljässä ottelussa ja teki ensimmäisellä pudotuspelikierroksella jatkoajalla voittomaalin Yhdysvaltoja vastaan. EM-kilpailuissa 2016 hän pelasi Belgian kaikki viisi ottelua ja teki kaksi maalia alkulohkopelissä Irlantia vastaan.[2]
Lukakusta tuli Belgian maajoukkueen kaikkien aikojen paras maalintekijä hänen tehtyään 31. maaottelumaalinsa ystävyysottelussa Japania vastaan marraskuussa 2017. Aiempi ennätys oli Bernard Voorhoofin ja Paul Van Himstin nimissä.[9]
MM-kilpailuissa 2018 Lukakusta tuli ensimmäinen pelaaja sitten Diego Maradonan 1986, joka on tehnyt useamman kuin yhden maalin kahdessa peräkkäisessä MM-ottelussa hänen tehtyään alkulohkon peleissä kaksi maalia sekä Panamaa että Tunisiaa vastaan.[10] Hän pelasi kisoissa kaikkiaan kuusi ottelua Belgian pronssijoukkueessa.[2]
Kesällä 2021 pelatuissa EM-kilpailuissa Lukaku teki kaksi maalia ensimmäisessä alkulohko-ottelussa Venäjää vastaan, yhden maalin kolmannessa alkulohko-ottelussa Suomea vastaan ja yhden maalin tappiollisessa puolivälieräottelussa Italiaa vastaan. MM-kilpailuissa 2022 hän tuli vaihdsta kentälle kahdessa ottelussa.[2]
Lukaku on tehnyt maajoukkueurallaan kolme hattutemppua: toukokuussa 2014 ystävyysottelussa Luxemburgia vastaan, elokuussa 2017 MM-karsintaottelussa Gibraltaria ja maaliskuussa 2023 EM-karsintaottelussa Ruotsia vastaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ "Lukaku : « Je sais que je serai récompensé de mes efforts »" FootGoal.net. Viitattu 4.12.2010. (ranskaksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Romelu Lukaku Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Anderlecht starlet Lukaku warns Real Madrid: I LOVE Chelsea Tribalfootball. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
- ↑ Lukaku deal agreed Chelsea FC. Viitattu 7.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Chelsea complete deal to sign Anderlecht's Romelu Lukaku BBC Sport. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Lukaku loaned out Chelsea FC. Viitattu 3.9.2013. (englanniksi)
- ↑ Official: Everton sign Lukaku in €35m deal Goal. Viitattu 31.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Virallista: Romelu Lukaku siirtyi Serie A:han Suomifutis.com. 8.8.2019. Viitattu 8.8.2019.
- ↑ Romelu Lukaku becomes Belgium's all-time leading goalscorer, aged 24 telegraph.co.uk. 15.11.2017. Viitattu 24.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Belgium's Romelu Lukaku first to score back-to-back World Cup braces since Maradona global.espn.com. 23.6.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Romelu Lukakun tilastot Topforward -sivustolla (englanniksi)
- Romelu Lukakun tilastot National Football Teams -sivustolla (englanniksi)
1 Patrício | 2 Karsdorp | 4 Cristante | 5 Ndicka | 6 Smalling | 7 Pellegrini | 9 Abraham | 11 Belotti | 14 Llorente | 16 Paredes | 17 Azmoun | 19 Çelik | 20 Sanches | 21 Dybala | 22 Aouar | 23 Mancini | 24 Kumbulla | 37 Spinazzola | 43 Kristensen | 52 Bove | 59 Zalewski | 63 Boer | 90 Lukaku | 92 El Shaarawy | 99 Svilar | Valmentaja Mourinho
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Kompany | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 Lukaku | 10 Hazard | 11 Mirallas | 12 Mignolet | 13 Bossut | 14 Mertens | 15 Van Buyten | 16 Defour | 17 Origi | 18 Lombaerts | 19 Dembélé | 20 Januzaj | 21 Vanden Borre | 22 Chadli | 23 Ciman | Valmentaja Wilmots
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Nainggolan | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 R. Lukaku | 10 Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Gillet | 14 Mertens | 15 Denayer | 16 Meunier | 17 Origi | 18 Kabasele | 19 Dembélé | 20 Benteke | 21 J. Lukaku | 22 Batshuayi | 23 Ciman | Valmentaja Wilmots
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Kompany | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Fellaini | 9 Lukaku | 10 E. Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Casteels | 14 Mertens | 15 Meunier | 16 T. Hazard | 17 Tielemans | 18 Januzaj | 19 Dembélé | 20 Boyata | 21 Batshuayi | 22 Chadli | 23 Dendoncker | Valmentaja Martínez
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Vermaelen | 4 Boyata | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Tielemans | 9 Lukaku | 10 E. Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Sels | 14 Mertens | 15 Meunier | 16 T. Hazard | 17 Vanaken | 18 Denayer | 19 Dendoncker | 20 Benteke | 21 Castagne | 22 Chadli | 23 Batshuayi | 24 Trossard | 25 Doku | 26 Praet | Valmentaja Martínez
1 Courtois | 2 Alderweireld | 3 Theate | 4 Faes | 5 Vertonghen | 6 Witsel | 7 De Bruyne | 8 Tielemans | 9 Lukaku | 10 E. Hazard | 11 Carrasco | 12 Mignolet | 13 Casteels | 14 Mertens | 15 Meunier | 16 T. Hazard | 17 Trossard | 18 Onana | 19 Dendoncker | 20 Vanaken | 21 Castagne | 22 De Ketelaere | 23 Batshuayi | 24 Openda | 25 Doku | 26 Debast | Valmentaja Martínez
| ||||||||||
