Romanikieli ja sen tutkimusalat
| Romanikieli ja sen tutkimusalat | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija |
Kimmo Granqvist Mirkka Salo |
| Kansitaiteilija | Timo Numminen |
| Kieli | suomi |
| Genre | kielitiede |
| Kustantaja | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Julkaistu | 2013 |
| Ulkoasu | nidottu |
| Sivumäärä | 254 |
| ISBN | 978-952-222-442-2 |
| Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1268, ISSN 0355-1768 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Romanikieli ja sen tutkimusalat on kielitieteen alaan kuuluva artikkelikokoelma, joka käsittelee romanikieltä. Teoksen ovat toimittaneet Kimmo Granqvist ja Mirkka Salo. Romanikieli on puhujamäärän perusteella Euroopan yhteisön merkittävin vähemmistökieli.[1]
Teoksen artikkelit esittävät kokonaiskuvan siitä, millainen kieli se on Suomessa ja muualla Euroopassa. Teos esittelee myös erilaisia tutkimuksellisia näkökulmia.[1]
Kielen ja sen eri murteiden puhujia arvioidaan olevan maailmassa 8–12 miljoonaa, tiukempien arvioiden mukaan 3,5–5 miljoonaa.[2] Tutkimusta romanikielestä on tehty Euroopassa jo 1500-luvulla, Suomessa 1700-luvun lopulta.[3]
Esipuheessa todetaan, että romanikieli on erityisen kiinnostava tutkimuskohde siksi, että muut kielet vaikuttavat siihen kaikkialla, missä sitä puhutaan.[4]
Teoksen toimittajista Granqvist on Helsingin yliopiston dosentti ja yliopistonlehtori, Salo on tekemässä väitöskirjaa suomalaisesta pararomanista eli fennoromanista.[1]
Teoksen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bertil Tikkanen: Romanikielen intialaiset juuret.
- Kimmo Granqvist: Varhaisromanista romanikielen nykyisiin murteisiin.
- Kimmo Granqvist: Romanikielen vaiheita Suomessa.
- Kimmo Granqvist: Romanikielen taidon heikkeneminen ja pararomani.
- Petra Kovanen: Koodinvaihtelu romanikielessä.
- Anna Maria Viljanen: "Sillonhan se on automaattisesti lakki silmille pantava": romanit – vielä hiljaisemmat suomalaiset.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Romanikieli ja sen tutkimusalat, Suomalaiset Kirjallisuuden Seura, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 5.11.2013
- ↑ Granqvist, Johdanto, Romanikieli ja sen tutkimusalat, s. 14
- ↑ Granqvist, Johdanto, Romanikieli ja sen tutkimusalat, s. 30
- ↑ Granqvist ja Salo, Esipuhe, Romanikieli ja sen tutkimusalat, s. 7–9