Romanian saksalaiset
| Romanian saksalaiset Rumäniendeutsche Germanii din România |
|
|---|---|
 Kaksikielinen kyltti Sibiussa |
|
| Väkiluku | 36 884 |
| Asuinalueet |
 Saksa Romania |
| Kielet | saksa, romania, unkari |
| Uskonnot | luterilaisuus, roomalaiskatolilaisuus |
Romanian saksalaiset (saks. Rumäniendeutsche) on yhteisnimitys Romanian perinteisille, alueellisesti toisistaan eristyksissä eläville saksankielisille vähemmistöille. Romaniaan muodostui merkittäviä saksalaisvähemmistöjä ensimmäisen maailmansodan jälkeisten aluemuutosten myötä. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Romanian saksalaisten lukumäärä romahti poismuuton ja karkotusten myötä. Aikaisemmin yli puolen miljoonan väestöstä on nykyisin jäljellä noin 36 000.[1]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romanian saksankielinen väestö koostuu seuraavista vähemmistöistä:
- Saksilaiset (saks. Sachsen):
- Transilvanian saksit (saks. Siebenbürger Sachsen)
- Zipsit (saks. Zipser)
- Tonavan svaabilaiset (saks. Donauschwaben):
- Bukovinan saksalaiset (saks. Bukowinadeutsche)
- Landlerit (saks. Landler)
- Regatinsaksalaiset (saks. Regatsdeutsche), pääosin Dobrogean saksalaisia.
Ajanjakson 1918–1940 osalta voidaan Romanian saksalaisvähemmistöihin laskea myös Bessarabian saksalaiset (saks. Bessarabiendeutschen). Vanhan-Romanian Valakian ja Moldovan alueilla asui vain 32 000 saksalaista, joista noin puolet pääkaupungissa Bukarestissa. Vanhan-Romanian saksankielinen väestö, johon lukeutui myös 13 000 Dobrogean saksalaista, kutsuttiin nimellä regatinsaksalaiset.
Romanian saksalaisten kaikki alaryhmät eroavat toisistaan suuresti alkuperältään, alueelliselta historialtaan, sosiaaliselta struktuuriltaan ja uskonnoltaan.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen maailmansodan seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kaakkois-Euroopan valtiolliset rajat muodostettiin uudestaan. Romaniaan liitettiin Itävallasta entinen kruununmaa Bukovina, Unkarista nykyinen Transilvania ja itäinen Baanaatti, Bulgariasta Dobrogea sekä Venäjästä Moldovan itäiset osat eli Bessarabia. Vuoden 1930 väestönlaskennan mukaan näillä alueilla asui noin 9,25 miljoonaa ihmistä. Saksankielinen väestö oli noin 760 000 ihmistä, suurin ei-romanialainen väestöryhmä unkarilaisten jälkeen.
Väestöryhmät toisen maailmansodan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osa Romanian saksalaisista siirtyi vuonna 1940 Romanialta Unkarille. Romania joutui luopumaan osista vuonna 1918 saamistaan alueista Unkarille, Bulgarialle ja Neuvostoliitolle.
Dobrogean, Bessarabian ja Bukovinan saksalaiset asutettiin uudestaan Saksaan Romanian, Bulgarian ja Neuvostoliiton hallitusten välisten neuvottolujen tuloksena. Tämän jälkeen Romaniassa asui vielä noin 550 000 saksalaista. Saksalaisryhmistä suurin oli Banaatin saksalaiset, joita oli noin 320 000, ja toiseksi suurin Transilvanian saksalaiset, joihin lukeutui tuolloin arviolta 200 000 saksalaista. Romanian hallitus myönsi Romaniaan jääneille saksalaisille virallisen vähemmistöaseman.
Vuoden 1940 marraskuussa perustettiin NSDAP der deutschen Volksgruppe in Rumänien Romanian saksalaisten kansalliseksi asianajajaksi. Noin 64 000 Romanian saksalaista liittyi Waffen-SS:n vapaaehtoisjoukkoihin, heistä noin 50 000 jälkeen vuoden 1943. Romanian saksalaiset palvelivat muiden muassa 7. SS-vapaaehtoisvuoristodivisioona Prinz Eugenissa ja keskityisleirivartijoina. Romanian saksalaisista joukoista kaatui noin 28 prosenttia, mikä oli keskimääräisesti suuri osuus.
Romanian julistettua sodan Saksalle 23. elokuuta vuonna 1944 monet Pohjois-Transilvanian saksalaiset pakenivat länteen, etenkin Itävaltaan ja Saksaan.
Vuoden 1945 jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisessä väestönlaskennassa toisen maailmansodan jälkeen vuoden 1948 tammikuun lopussa Romaniassa asui vielä noin 345 000 saksalaista. Rautaesiripun kaaduttua vuonna 1990 yli 100 000 Romanian saksalaista muutti Saksaan, heistä yli 60 000 ensimmäisen vuoden aikana. Nykyisin Romanian saksalaisten lukumääräksi arvioidaan noin 60 000. Poliittisesti heitä edustaa Romanian saksalaisten demokraattinen foorumi (saks. Demokratisches Forum der Deutschen in Rumänien, DFDR) vuonna 1989 perustettu Romanian saksalaisten puolue. DFDR on erityisen suosittu puolue Hermannstadtissa (romaniaksi Sibiu), jossa sitä tukee myös moni etnisesti romanialainen.
DFDR tekee kansallisella tasolla yhteistyötä Romanian kansallisen liberaalipuolueen kanssa. Hermannstadtin pormestari, Transilvanian sakseihin kuuluva Klaus Johannis valittiin kansallisliberaalien ehdokkaana Romanian presidentiksi marraskuussa 2014.
Kuuluisia romaniansaksalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Klaus Johannis, Romanian presidentti (2014–)
- Herta Müller, Nobel-palkittu kirjailija
- Geza von Cziffra, elokuvaohjaaja
- Johnny Weissmuller, uimari ja näyttelijä
- Nikolaus Lenau, kirjailija
- Stefan Jäger, taidemaalari
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Die Deutschen und Ungarn erreichten historisches Tief Allgemeine Deutsche Zeitung für Rumänien. Hermannstadt: Demokratisches Forum der Deutschen in Rumänien. Viitattu 13.10.2012.