Robotit ja imperiumi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Robotit ja Imperiumi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Robotit ja imperiumi
Robots and Empire
Alkuperäisteos
Kirjailija Isaac Asimov
Genre Scifi
Jännitys
Kustantaja Doubleday
Julkaistu 1985
Sivumäärä 383
ISBN 0-385-19092-1
Suomennos
Suomentaja Pekka Markkula
Kansitaiteilija Heikki Kalliomaa
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1989
Ulkoasu Sidottu
Sivumäärä 476
ISBN 951-0-15501-2
Sarja: Robotti
Edeltävä Aamunkoiton robotit
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Robotit ja imperiumi (engl. Robots and Empire) on vuonna 1985 ilmestynyt scifiromaani, jonka on kirjoittanut Isaac Asimov. Suomeksi kirja julkaistiin 1989. Kirja on viimeinen romaani Asimovin Robotti-sarjassa ja se yhdistää Robotti-sarjan tapahtumat Imperiumi-sarjaan tuomalla mukaan Galaktisen Imperiumin.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisten kirjojen päähenkilön, etsivä Elijah Baleyn, kuolemasta tulee kuluneeksi kaksisataa vuotta. Hänen avaruuslainen rakastajansa Gladia ei kuitenkaan ole unohtanut häntä, vaan pitää tämän muistoa yllä. Hän on myös saanut perintönä robotikko Han Fastolfelta R. Daneel Olivawin ja R. Giskardin, jonka telepaattisista kyvyistä ei tiedä kukaan muu, kuin Daneel.

Kuten muutkin avaruuslaiset, Gladiakin elää pidempään, kuin normaalit maan ihmiset, eikä ole muuttunutkaan 200 vuodessa paljoa. Käy ilmi, että hänen entinen kotiplaneettansa Solaria on hylätty ja jälkeen on jätetty vain miljoonia robotteja.

Samaan aikaan edesmenneen robotikko Han Fastolfen entinen kilpailija Kelden Amadiro, joka useimpien muidenkin avaruuslaisten tavoin vihaa maasta kotoisin olevia uudisasukkaita, päättää ryhtyä toimiin estääkseen asutuksen leviämisen galaksissa. Apunaan hänellä on tunnettu robotikko ja Han Fastolfen tytär Vasilia Fastolfe.

Tästä romaanista käynnistyy sittemmin monessa tarinassa punaisena lankana oleva maapallon muuttuminen radioaktiiviseksi. Asimov sijoittaa tämän kehityksen käynnistymispisteeksi kuuluisan Three Mile Islandin entisen ydinvoimalan Harrisburgissa.

Asimov myös alkaa hiljalleen kaivaa maata robotiikan kolmen pääsäännön alta: hän kehittää "Nollannen pääsäännön", joka itse asiassa tilanteen niin vaatiessa kumoaa muut pääsäännöt.