RoboCop (hahmo)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
RoboCop
RoboCop elokuvassa RoboCop 2
RoboCop elokuvassa RoboCop 2
Luoja(t) Edward Neumeier
Michael Miner
Näyttelijä(t) Peter Weller
Dan Hennessey (ääni)
Robert John Burke
Richard Eden
David Sobolov (ääni)
Page Fletcher
Ensiesiintyminen RoboCop (heinäkuu 1987)
Kustantaja Orion Pictures
Henkilötiedot
Koko nimi Alex James Murphy
Status Poliisi
Asuinpaikka Detroit, Michigan
Suhteet
Muut sukulaiset Ellen Murphy (entinen vaimo)
Jimmy Murphy (poika)
Tutut Anne Lewis

RoboCop on kuvitteellinen kyborgipoliisi, jonka loi alun perin Edward Neumeier ja myöhemmin kehitti hahmoa yhdessä Michael Minerin kanssa. Ensimmäistä elokuvaa varten RoboCopin loi ja suunnitteli yhdysvaltalainen maskeeraaja ja erikoistehosteiden taiteilija Rob Bottin[1]. RoboCop esiintyi RoboCop -elokuvissa ja myöhemmin myös televisiosarjoissa, sarjakuvissa ja videopeleissä. Hahmo oli alun perin ihmispoliisi nimeltä Alex Murphy, jonka rikollisryhmä murhaa erään tehtävän aikana. Tapauksen jälkeen Omni Consumer Products (OCP) muutti Murphyn kyborgipoliisiksi.

RoboCopin synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisi Alex J. Murphy toimi vanhan Detroitin poliisivoimissa, jonka rahoituksen ja hallituksen otti haltuunsa yksityinen yhtiö Omni Consumer Products (OCP). Murphy oli harras irlantilaiskatolilainen rakastettu perheellinen isä, joka asui yhdessä vaimonsa Ellenin ja Jimmyn kanssa. Hän halusi olla hyvä roolimalli pojalleen ja harjoitteli usein aseensa pyörittämistä sormella, kuten poikansa Jimmyn suosikki televisiosankari T. J. Lazerilla oli tapana tehdä. Murphy oli poliisiakatemiassa luokkansa parhaimpia oppilaita ja oli luonteeltaan erittäin omistautunut velvollisuuksilleen sekä lojaali ystävilleen.

Saatuaan siirron Detroitin Metro West -piiriin Murphy sai uudeksi parikseen kokeneen poliisin Anne Lewisin, jonka kanssa Murphy lähti saman tien partioon. Pian he saavat kahvitauolla ollessaan kutsun takaa-ajoon, kun rikollispomo Clarence Boddicker joukkoineen on tehnyt ryöstön ja pakenee pakettiautolla. Takaa-ajon yhteydessä käydään pienimuotoinen tulitaistelu rikollisjoukkion ja poliisien välillä, jossa yksi rikollisista menettää henkensä. Takaa-ajon päätyttyä ja rikollisten hetkeksi kannoiltaan karistamat poliisit kuitenkin löytävät syrjäisen terästehtaan, joka toimii rikollisten piilopaikkana. Poliisit hajaantuvat ja Murphy löytää kaksi rikosjengiläistä katsomasta televisiota. Murphy joutuu ampumaan itsepuolustukseksi toisen rikollisen ja yrittäessään pidättää toista joutuu muun jengin saartamaksi. Clarence Boddicker tekee selväksi, että "hänellä on ongelma; poliisit eivät pidä hänestä, joten hänkään ei pidä poliiseista" ja ampuu haulikolla Murphyltä oikean käden poikki, jonka jälkeen muu ryhmä ampuu Murphyä useita kertoja irroittaen myös hänen oikean käsivartensa olkapäästä, kunnes ammukset loppuvat. Boddicker ampuu viimeisen laukauksen pistoolilla Murphyn päähän todeten: "Ok, huvit on ohi" ja rikollisjengi poistuu paikalta. Lewis näkee tapahtumat, muttei kykene tekemään asialle mitään ja Murphy siirretään lääkintähelikopterilla sairaalaan, jossa hän elvytysyrityksistä huolimatta menehtyy vammoihinsa. OCP:n häikäilemätön Robert Mortonin johtama työryhmä päättää kuitenkin käyttää Murphyn ruumiinosia mm. aivoja ja kasvoja rakentaessaan RoboCop-projektin prototyyppiä.

RoboCop-ohjelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikollisuuden kasvaessa liian suureksi ja haastavaksi Detroitin poliisivoimille, OCP päättää täydentää kaupungin poliisivoimia ja alkaa kehittää Bob Mortonin esittämää projektia: RoboCop-ohjelmaa. Morton ja hänen ryhmänsä ovat saneeranneet poliisivoimia ja ovat asettaneet pääehdokkaiksi sellaisia poliiseja, joilla on paljon kokemusta ja velvollisuudentuntoa - erityisesti ne, joiden luonne todennäköisesti koituisi kohtaloksi. Kuoleman tapahtuessa he käyttävät kyseisen kuolleen poliisin ruumiinosia kyborgin rakentamiseen. Kyborgi saisi myös nopeammat refleksit, tietokonemuistin, johon on myös ohjelmoitu suuri määrä poliisien kokemusta erityisesti kadulla tapahtuneista rikoksista. Aikanaan RoboCop alkaa muistaa olleensa Alex J. Murphy.

Ensisijaiset toimintaohjeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensisijaiset toimintaohjeet.

RoboCop on ohjelmoitu noudattamaan neljää ensisijaista toimintaohjetta.

  1. "Palvele julkisyhteisöä"
  2. "Suojele viattomia"
  3. "Ylläpidä lakia"
  4. "SALAINEN"

Neljäs toimintaohje oli ohjelmoitu salaiseksi, kunnes se tulisi ajankohtaiseksi. Se hahmonsi hänet fyysisesti kyvyttömäksi pidättää virka-asemaltaan korkeampaa OCP:n työntekijää. Ensimmäisessä elokuvassa neljäs toimintaohje oli OCP:n apulaisjohtaja Dick Jonesin oma lisäys RoboCopin ohjelmointiin. Kolmannessa elokuvassa neljäs toimintaohje oli merkitty seuraavasti: "Älä koskaan vastusta OCP:n virkailijaa". Pari kertaa RoboCopin toimintaohjeet on pyyhitty kokonaan pois.

Aseet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RoboCop on käyttänyt elokuvien ja televisiosarjojen aikana hetkellisesti muutamia aseita, mutta hahmon päävarustukseen kuuluu käsiase nimeltä Auto-9. Aseessa käytettiin 9 mm:n ammusta ja yhteen lippaaseen mahtui 50 patruunaa. Sillä kykeni myös ampumaan 60 laukausta minuutissa ja yhden liipaisimen vedon aikana se ampui kolme laukausta kerralla.

Olennaisesti Auto-9 oli muokattu Beretta m93R käsiaseesta. Erityisesti se oli muokattu tyhjiä kohtia varten, sekä piippua oli pidennetty lisäosalla. Myös kahvaa oli suurennettu, jotta se sopisi paremmin RoboCopin käteen.

Hahmoa näytelleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodet Näyttelijät Sarjat Elokuvat Konsolipelit
1987
1990
Peter Weller RoboCop
RoboCop 2
1988 Dan Hennessey RoboCop: The Animated Series
1993 Robert John Burke RoboCop 3
1994 Richard Eden RoboCop: The Series
1998–1999 David Sobolov RoboCop: Alpha Commando
2001 Page Fletcher RoboCop: Prime Directives
2014 Joel Kinnaman RoboCop

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RoboCop esiintyi livenä WCW:n Capital Combat -nimisessä showpainitapahtumassa 19. toukokuuta 1990, osana RoboCop 2 -elokuvan promootiota. Hän marssi pelastamaan Stingin, jonka Four Horsemen -ryhmä oli teljennyt häkkiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Criterion.com Viitattu 24. helmikuuta 2008. (englanniksi)