Robert Reichel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Robert Reichel
Robert Reichel-Fribourg-Gottéron vs. HC Litvinov, Exhibition game, 20th February 2010.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 25. kesäkuuta 1971 (ikä 43)
Litvínov, Tšekkoslovakia
Kansalaisuus Tšekin lippu Tšekki
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 178 cm
Paino 83 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1986–2010
Seurat HC Litvínov (ČSHL/ČEL),
Calgary Flames (NHL),
Frankfurt Lions (DEL),
New York Islanders (NHL),
Phoenix Coyotes (NHL),
Toronto Maple Leafs (NHL)
NHL-varaus 70. varaus, 1989
Calgary Flames

Robert Reichel (s. 25. kesäkuuta 1971 Litvínov, Tšekkoslovakia) on uransa lopettanut tšekkiläinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Hän voitti urallaan olympiakultaa ja kolme maailmanmestaruutta.

Reichel pelasi NHL:ssä yhteensä 830 ottelua neljässä eri seurassa. Ennen NHL-uraansa hän ehti pelata myös kolme kautta Tšekkoslovakian pääsarjassa. Lisäksi hän kiekkoili urallaan myös Saksan DEL-liigassa ja Tšekin Extraligassa. Reichel lopetti uransa kesällä 2010. Hänen viimeinen joukkueensa oli Tšekin HC Litvínov, jossa hän myös aloitti uransa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkueissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reichel aloitti pääsarjauransa jo 16-vuotiaana Tšekkoslovakian pääsarjassa kaudella 1987–1988. Hän pelasi HC Litvínovissa 36 ottelua ja teki niissä 27 pistettä. Reichel pelasi lopulta kolme kautta Litvínovissa. Kesällä 1989 NHL-seura Calgary Flames varasi hänet NHL:ään varausvuorolla 70.[1] Kaudella 1989–1990 Reichel teki 18-vuotiaana eniten maaleja ja pisteitä Tšekkoslovakian pääsarjassa. Hän teki 43 maalia ja voitti maalintekijätilaston 13 maalin erolla Ľubomír Kolníkiin. Pisteitä Reichelille kertyi 71, 13 enemmän kuin pistepörssin toiseksi sijoittuneella Jiří Doležalilla.[2]

Reichel siirtyi NHL:ään kaudeksi 1990–1991. Häntä pidettiin Tšekin jääkiekon suurimpana lupauksena, ja hänestä odotettiin jopa suurempaa tähteä kuin Jaromír Jágrista. Reichel aloitti NHL-uransa ihan hyvin ja teki kahdella ensimmäisellä kaudellaan noin 20 maalia. Seuraaville kausille hänen tahtinsa kiihtyi, ja hän teki kausilla 1992–1993 ja 1993–1994 40 maalia. Jälkimmäisellä kaudella Reichelille merkittiin kaikkiaan 93 pistettä 84 ottelussa, ja hän oli joukkueensa paras pistemies. Kauden 1994–1995 alku lykkääntyi NHL:n työsulun takia, ja Reichel aloitti kautensa Saksan DEL-liigan Frankfurt Lionsissa, jossa teki 43 pistettä 21 ottelussa. Lyhyellä NHL-kaudella hän teki 35 pistettä 48 ottelussa.[1]

Reichel ajautui sopimuskiistoihin kesällä 1995. Hän ei hyväksynyt välimiehen määräämää sopimusta ja päätyi pelaamaan koko kauden DEL-liigan Frankfurtissa. Hän voitti DEL:n pistepörssin, kun hän teki 101 pistettä 46 ottelussa.[1] Pörssivoitto tuli 16 pisteen erolla seurakaveriin Jiří Lálaan.[3] Reichel palasi Calgaryyn kaudeksi 1996–1997, kun hän solmi kolmivuotisen sopimuksen joukkueen kanssa. Hänellä oli kuitenkin vielä jäljellä Frankfurt-sopimustaan, joka purettiin ennen NHL-kauden alkua.[4]

Calgary myi Reichelin keväällä 1997 New York Islandersiin, josta Calgary sai Marty McInnisin, Tyrone Garnerin ja kuudennen kierroksen varausvuoron. Islandersissa Reichel pelasi 12 ottelua loppukauden aikana ja teki niissä 19 pistettä. Hän pelasi Islanderissa yhden täyden kauden, ja hänet myytiin Phoenix Coyotesiin kesken kauden 1998–1999. Islanders sai Reichelista ja kahdesta varausoikeudesta Brad Isbisterin ja varausoikeuden.[1] Reichel jätti NHL:n jälleen sopimuskiistojen takia kesällä 1999. Hän olisi halunnut Phoenixilta monivuotisen sopimuksen kolmen miljoonan dollarin vuosipalkalla. Kun hän ei saanut haluamaansa sopimusehdotusta, Reichel palasi kotimaahansa Extraliga-joukkue HC Litvínoviin.[5]

Litvínovissa Reichel pelasi kaksi vuotta, kunnes palasi NHL:ään kaudeksi 2001–2002. Toronto Maple Leafs hankki Reichelin pelaajaoikeudet Phoenixilta kesäkuussa 2001. Phoenix sai kaupassa Danny Markovin, josta Toronto sai Reichelin, Travis Greenin ja Craig Millsin. Reichel pelasi Torontossa kolme kautta. Parhaimmalla Toronto-kaudellaan hän teki 51 pistettä 78 ottelussa.[1] Kauden 2003–2004 jälkeen Toronto ei käyttänyt Reichelin sopimuksessa ollutta optiovuotta. Reichel päätti lopettaa NHL-uransa ja palata kotimaahansa Litvínoviin.[6]

Reichel pelasi Litvínovissa vielä kuusi kautta ja toimi koko ajan joukkueen kapteenina. Kauden 2009–2010 jälkeen hän ilmoitti lopettavansa uransa.[7]

Maajoukkueessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Miesten jääkiekko
Maa: Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Sveitsi 1990 jääkiekko
Pronssia Pronssia Tšekkoslovakia 1992 jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Suomi 1990 jääkiekko
Alle 18-v. EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Neuvostoliitto 1989 jääkiekko
Maa: Tšekin lippu Tšekki
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Nagano 1998 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Itävalta 1996 jääkiekko
Kultaa Kultaa Venäjä 2000 jääkiekko
Kultaa Kultaa Saksa 2001 jääkiekko
Pronssia Pronssia Suomi 1997 jääkiekko
Robert Reichel Prahassa vuonna 2010

Juniorina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reichel edusti Tšekkoslovakiaa viidessä nuorten arvoturnauksessa. Vuosina 1988 ja 1989 hän pelasi sekä alle 18-vuotiaiden EM- että alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa. Neuvostoliitossa järjestyissä alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa 1989 Reichel teki kuudessa ottelussa pisteet 14+7. Hän oli kisojen paras pistemies, ja hänet valittiin turnauksen tähdistökentälliseen. Tšekkoslovakia sai kisoista EM-hopeaa.[8]

Reichel voitti alle 20-vuotiaiden MM-turnauksen pistepörssin vuonna 1990. Hänelle merkittiin seitsemässä ottelussa kokonaispisteiksi 11+10. Reichel oli myös turnauksen paras maalintekijä, ja hänet valittiin kisojen parhaaksi hyökkääjäksi sekä tähdistökentälliseen. Tšekkoslovakia voitti pronssia.[8] Reichel ei ollut vielä kisojen aikaan täyttänyt 18 vuotta, ja hän voitti ensimmäisenä alle 18-vuotiaana sekä alle 18-vuotiaiden EM-kisojen että alle 20-vuotiaiden MM-turnauksen pistepörssin. Seuraavana samaan ylsi Peter Forsberg vuonna 1993.[1]

Aikuisten arvoturnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reichel valittiin ensimmäiseen aikuisten arvoturnaukseensa vuonna 1990. Reichel pääsi Sveitsin MM-turnaukseen 20-vuotiaiden maajoukkueketjukavereidensa Bobby Holíkin ja Jaromír Jágrin kanssa. Reichel teki turnauksessa 11 pistettä 10 ottelussa, ja hänet valittiin 18-vuotiaana kisojen tähdistökentälliseen. Hän sai turnauksesta myös ensimmäisen aikuisten arvomitalinsa, kun Tšekkoslovakia sijoittui pronssille. Reichel edusti Tšekkoslovakiaa myös vuoden 1991 ja 1992 MM-kilpailuissa. Jälkimmäisessä turnauksessa Tšekkoslovakia oli jälleen pronssilla.[1]

Reichel edusti Tšekin maajoukkuetta ensimmäisen kerran MM-kilpailuissa vuonna 1996. Hänet valittiin MM-kilpailujen tähdistökentälliseen. Reichelille merkittiin kahdeksassa ottelussa yhtä monta tehopistettä. Turnaus päättyi Tšekin maailmanmestaruuteen. Myöhemmin samana vuonna Reichel pelasi Tšekin joukkueessa myös maailmancupissa.[1]

Viidennen MM-turnauksensa Reichel pelasi Suomessa vuonna 1997. Viisi pistettä turnauksessa tehnyt Reichel palasi kotiinsa neljännen aikuisten arvokisamitalinsa kanssa, kun Tšekki sijoittui pronssille. Naganon talviolympialaisissa Tšekki voitti olympiakultaa.[1] Turnaus oli ensimmäinen, johon NHL-ammattilaiset osallistuivat. Reichel oli merkittävässä asemassa, sillä hän ratkaisi Tšekin voiton välieräottelussa Kanadaa vastaan. Hän oli ainoa pelaaja, joka onnistui rangaistuslaukauskilpailussa, kun hän ohitti Patrick Royn. Koska tšekki Dominik Hašek torjui kaikki kanadalaiset yritykset, Tšekki eteni olympiafinaaliin.[9]

Reichel sai kaksi kultamitalia lisää, kun Tšekki voitti MM-kultaa sekä vuonna 2000 että 2001. Jälkimmäisessä turnauksessa Reichel valittiin kolmannen kerran MM-kisojen tähdistökentälliseen. Hän teki 12 tehopistettä yhdeksässä ottelussa. Reichel jäi mitaleitta kolmesta viimeisestä arvoturnauksestaan. Hän oli Tšekin mukana vielä olympialaisissa 2002, MM-kilpailuissa 2003 ja maailmancupissa 2004. MM-turnauksessa hän kartutti pistetiliään kahdeksalla pisteellä kahdeksassa ottelussa.[8]

Valmennusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reichel jatkoi pelaajauransa jälkeen valmentajana ja aloitti kaudella 2010–2011 Litvínovin päävalmentajana.[10] Huonojen tulosten takia hän jätti tehtävänsä tammikuussa 2011, kun joukkue oli 11. sarjassa, neljä pistettä viimeisestä pudotuspelipaikasta. Litvínov palkkasi Reichelin korvaajaksi Vladimír Kýhosin.[11]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert Reichel on naimisissa Karin Reichelován kanssa.[12] He menivät naimisiin vuonna 1995. Robert Reichelilla on kaksi sisarusta: Martin ja Ingrid.[13] Martin Reichel on saksalais-tšekkiläinen jääkiekkoilija, joka on edustanut urallaan Saksaa useassa MM-turnauksessa.[14]

Vuonna 2010 Reichelin elämästä julkaistiin elämäkerta. Egmontin kustantama kirja on kirjoitettu tšekiksi, ja sen on kirjoittanut Karel Knap.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Reichel.
  1. a b c d e f g h i Robert Reichel Legends of Hockey. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  2. 1989-90 Czech. League Leaders The Internet Hockey Database. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  3. 1995-96 DEL League Leaders The Internet Hockey Database. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  4. Reichel Back to Flames NYTimes.com. 17.7.1996. The New York Times Company. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  5. Reichel to Play In Czech Republic NYTimes.com. 6.9.1999. The New York Times Company. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  6. Reichel leaves Leafs BBC Sports. 19.8.2004. BBC. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  7. Olympijský vítěz Robert Reichel ukončil kariéru. Teď bude trénovat iDNES.cz. 7.4.2010. Viitattu 21.9.2010. (tšekiksi)
  8. a b c Robert Reichel Eliteprospects.com. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  9. Olympic Men's Hockey Recap (Czech Republic-Canada) SI.com. 20.2.1998. A Time Warner Company. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  10. Olympijský vítěz Robert Reichel ukončil kariéru. Teď bude trénovat iDNES.cz. 7.4.2010. Viitattu 21.9.2010. (tšekiksi)
  11. News – Hockey: Litvínov coach Reichel steps down 23.1.2011. Radio Prague. Viitattu 30.3.2011. (englanniksi)
  12. Do Litvínova jsem chtěl rebela Fleuryho, píše Reichel v biografii iDNES.cz. 14.10.2010. Viitattu 30.11.2011. (tšekiksi)
  13. Athlete profile: Robert Reichel 3.2.1998. CNN/SI. Viitattu 30.11.2011. (englanniksi)
  14. Martin Reichel Eliteprospects.com. Viitattu 21.9.2010. (englanniksi)
  15. Robert Reichel Ostrava-Kunčic: Pemic Books. Viitattu 30.11.2011. (tšekiksi)