Robert Lewis

Robert ”Bob” Alvin Lewis (1918 − 18. kesäkuuta 1983) oli yhdysvaltalainen ilmavoimien kapteeni, joka osallistui Boeing B-29:n eli ”Superfortressin” koelento-ohjelmaan. Hän osallistui myös Operaatio Centerboard I:een eversti Paul Tibbetsin apupilottina. Hiroshiman atomipommituslennolla Lewis piti lentolokia eli lentopäiväkirjaa. Kuuluisaksi tulikin Lewisin huudahdus Little Boyn räjähdettyä Hiroshiman yllä: ”Luojan tähden, mitä me olemme tehneet?”

Teoksessa Enola Gay – Pommikone Hiroshiman yllä kuvataan joitakin Lewisin tekemiä tempauksia. Lewis kuvataan suulaana ja herkkänä ärtymään. Lentäjäntaidoiltaan ja ilmailuun liittyneessä rohkeudestaan sekä itseluottamuksestaan miestä kuvaillaan jokseenkin ”pistämättömänä”. Lewisin avuiksi mainittiin välittömyys sekä vilpitön, lämpimän isällinen asennoituminen omaan lentomiehistöönsä. Lewis olikin suuresti arvostettu esimies alaistensa keskuudessa. Raskaan pettymyksen sekä hänelle että toiselle hyvin kilpailuhenkiselle lentomiehistön päällikölle, Claude R. Eatherlylle, tuottikin se, etteivät he päässeet pudottamaan ensimmäistä atomipommia. Molempien koneet tosin näyttelivät keskeistä roolia tässä erikoisoperaatiossa.

Lewisille oli kova pettymys, ettei hän päässyt johtamaan ensimmäistä atomipommin pudotusta. Pommin konstruktiota tai sen suurta tuhovoimaa Lewis ei vielä tuolloin tiennyt. Hiroshiman atomilentohyökkäys oli nimeltään ”Erikoispommituslentohyökkäys nro 13”. Nagasakiin tehdyn pommitushyökkäyksen toteutti lentomiehistö Crew C-15, joka oli alistettu majuri Charles Sweeneylle. Hänen komentamansa ryhmä oli osoitettu olevan kaikkein pätevimpiä pommitusharjoituksissa. Sweeneyn ja Lewisin välit eivät olleet kovin läheiset eivätkä lämpimät. Sweeney totesikin, ettei kyennyt tekemään vaikutusta Lewisiin – päinvastoin kuin useimpiin muihin, joiden kanssa tämä työskenteli.

Lewisia kuvailtiin käyttäytyvän ”cowboyn tavoin”. Hänen väitettiin suhtautuvan koneeseensa ja miehistöönsä omistushaluisesti. Joka tapauksessa hän näytti pitävän niistä hyvää huolta, eikä hänen koneensa kärsinyt juurikaan teknisistä vioista. 509. erikoisyksikön pommittajan, majuri Thomas W. Ferebeen sekä suunnistajan, kapteeni Theodore ”Dutch” Van Kirkin kanssa Lewis kärsi myös asennoitumisvaikeuksia, kuten myös yksikön tutkaupseerin, luutnantti Jacob ”Jake” Beserin. Lewis ei tullut näiden kanssa kovin hyvin toimeen.

Projekti Albertan ollessa vielä koulutusvaiheessaan Lewis erosi ensimmäisestä vaimostaan. Hänen toinen avioliittonsa Mary Eileenin kanssa sen sijaan osoittautui ilmeisen onnelliseksi.

Myöhemmällä iällään Lewis harrasti kuvanveistoa. Hän luultavasti kävi sodan jälkeen Japanissa, kuten myös Tibbets sekä Ferebee. Lewis kuoli vuonna 1983.

Lewis toimi myöhemmin makeistehtaan henkilöstöpäällikkönä. Tibbetsin isä oli taasen toiminut makeistukkurina. Lewisia haastateltiin vuonna 1951 amerikkalaiseen televisio-ohjelmassa, jossa tämä tapasi erään hibakushan. Tämä oli tuolloin ministerin asemassa.

Lähteet

• Gordon Thomas & Max Morgan Witts: Enola Gay - Pommikone Hiroshiman yllä, Wsoy 1981
• Georg Popp & Heinrich Pleticha: Miljoona Vuotta - Viisi sekuntia (Wir leben seit fünf sekunden [1958]), Wsoy 1962

Katso myös

• Paul Tibbets
• Charles Sweeney