Robert Clary
Robert Clary (1. maaliskuuta 1926 Pariisi – 16. marraskuuta 2022 Los Angeles[1]) oli ranskalaissyntyinen näyttelijä ja laulaja, joka näytteli vuosina 1965–1971 tilannekomediasarjassa Hogan’s Heroes.
Robert Clary syntyi vuonna 1926 Pariisissa, ja hän oli 14-lapsisen perheen nuorin. Hän alkoi esiintyä laulajana jo 12-vuotiaana. Ortodoksijuutalainen perhe lähetettiin keskitysleirille, kun Clary oli 16-vuotias. Hän oli vangittuna 31 kuukautta, oli pitkän aikaa Buchenwaldissa ja oli lopulta perheensä ainoa selviytyjä.[1]
Clary palasi vapautumisensa jälkeen toukokuussa 1945 Ranskaan ja muutti 1949 Los Angelesiin. Hän esiintyi seuraavana vuonna CBS:n varieteeohjelmassa. Clary näytteli elokuvissa Kymmenen urhoa (1951) ja Prinsessa ja varas (1952). Claryn mentori Eddie Cantor vei hänet sen jälkeen New Yorkiin esiintymään klubeille. Siellä hänet huomasi tuottaja Leonard Sillman, joka valitsi hänet Broadway-musikaalirevyyhyn New Faces of 1952. Clary oli 1954 mukana myös näytelmän elokuvaversiossa, ja seuraavana vuonna hän teki toisenkin Broadway-musikaalin.[1]
Clary näytteli myös elokuvissa Uudenlaista rakkautta (1963) ja Hindenburg (1975). Vuosina 1965–1971 hän oli mukana toiseen maailmansotaan sijoittuneessa tilannekomediasarjassa Hogan’s Heroes. Clary lauloi uransa aikana myös useilla jazzalbumeilla ja näytteli useissa saippuasarjoissa.[1].
Clary meni naimisiin Natalie Cantor Metzgerin kanssa vuonna 1965. Metzger kuoli kuitenkin vuonna 1997.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Mike Barnes: Robert Clary, Corporal LeBeau on ‘Hogan’s Heroes,’ Dies at 96 The Hollywood Reporter. 16.11.2022. The Hollywood Reporter, LLC. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Robert Clary Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
