Robert Boyle
| Robert Boyle | |
|---|---|
 Johann Kerseboomin maalaus Robert Boylesta noin vuodelta 1689 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. tammikuuta 1627 Lismoren linna, Irlanti |
| Kuollut | 31. joulukuuta 1691 Lontoo, Englanti |
| Arvonimi | The Honourable |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti | Royal Society |
| Oppilaat | Robert Hooke |
| Tutkimusalue | Teologia, kemia ja fysiikka |
| Tunnetut työt | Boylen laki |
Robert Boyle (iiriksi Robaird Ó Bhaoill; 25. tammikuuta 1627 – 31. joulukuuta 1691) oli brittiläinen luonnonfilosofi, kemisti ja fyysikko. Boylen ajattelu oli alkemiaan päin kääntyvää, mutta nykyään häntä arvostetaan ensimmäisenä nykyaikaisena kemistinä.
Boyle hylkäsi vanhat käsitykset, joiden mukaan olisi vain kolme tai neljä alkuainetta, ja päätteli niitä olevan todennäköisesti paljon enemmän, mutta hän ei maininnut yhtään esimerkkiä alkuaineesta.[1] Boyle ei keksinyt mukaansa nimettyä Boylen lakia, mutta vahvisti sen. Boylen lakiin liittyvän ilmiön huomasi ensimmäisenä Richard Towneley.[2]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Boylen isä oli menestyvä englantilainen liikemies, josta tehtiin 1620 Corkin jaarli. Boyle oli seitsemäs poika ja 14. lapsi. Hän oppi jo lapsena puhumaan ranskaa ja latinaa. Hän peri huomattavan omaisuuden, joten ei joutunut tekemään työtä. Hän ei ikinä käynyt yliopistoa, mutta kiinnostui filosofiasta ja tieteistä.
Noin 1655 Boyle asettui taloon High Streetille Oxfordissa. Häntä avusti tuolloin Robert Hooke, joka kehitti pumpun, joka osoittautui tärkeäksi kaasujen tutkimuksessa. Vuonna 1668 Boyle muutti Lontooseen Pall Mallille, jossa asui sisarensa Katherinen, Lady Ranelaghin kanssa. Boyle perusti siellä laboratorion ja tutki happojen ja emästen ominaisuuksia ja suoloja. Kun fosfori keksittiin, Boyle määritti monet sen ominaisuuksista.
Boyle muutti lähes yksin kemian kunnioitusta nauttivaksi tieteeksi. Boylea nimitettiinkin humoristisesti "Kemian isäksi ja Corkin jaarlin veljeksi." Boylella oli merkittävä joukko avustajia ja hän vaikutti muun muassa viisitoista vuotta nuoremman Isaac Newtonin työhön.
Boyle oli kiinnostunut myös uskonnoista ja kielistä. Hän liittyi myös Hudson's Bay Companyyn tutkiakseen matalien lämpötilojen vaikutusta. Hänestä tuli myöhemmin New England Companyn kuvernööri.
Boyle teki 24 toivomuksen listan, joita tieteen pitäisi ratkaista. Toivomuksia olivat esimerkiksi lentäminen ja eliniän piteneminen.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laider, Meister: Physical Chemistry 3rd Edition, s. 11. Houghton Mifflin, 1999.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ John Hudson: Suurin tiede – kemian historia, s. 74. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5.
- ↑ Mr. Towneley’s hypothesis carnotcycle. 7.2.2016. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
- ↑ What scientists want: Robert Boyle’s to-do list | Royal Society royalsociety.org. Viitattu 30.9.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert Boyle Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
