Robert Bloch

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Robert Bloch

Robert Albert Bloch (5. huhtikuuta 1917 Chicago23. syyskuuta 1994 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kauhu- ja jännityskirjailija. Bloch syntyi saksanjuutalaiseen sukuun, mutta juutalaisuus ei ollut läsnä hänen kotonaan tai kasvatuksessa.

Huivi (1947) on Blochin esikoisromaani. Noir-jännitysromaani kertoo aloittelevasta ja lopulta Hollywoodiin päätyvästä kirjailijasta, joka murhaa rakastajattariaan punaisella huivilla.

Psyko (1959) on Alfred Hitchcockin ohjaaman elokuvaversion vuoksi se teos, josta Bloch tuli kuuluisaksi. Psyko II (1982) on edeltäjäänsä heikompana pidetty jatko-osa.

Kauhu-7 (1963) on epätasaisena pidetty novellikokoelma. Teos julkaistiin Suomessa taskukirjana ja on nykyisin keräilyharvinaisuus. Novellissa ”Teurastaja tähtien takaa” Bloch tapattaa verisesti Lovecraftia muistuttavan hahmon Cthulhu-taruston jumalan kynsissä. On arveltu, että teoksen takakansiteksti oli ensimmäinen kerta, kun Lovecraft mainittiin Suomessa ja suomeksi, mutta joitakin Lovecraft-suomennoksia löytyy lukemistolehdistä 50-luvulta.

Kauniita unia – parempia painajaisia (1960) on toinen novellikokoelma, joka julkaistiin myös kioskikirjasarjassa lyhennettynä versiona. Kokoelman viimeinen novelli ”Majakka” (1953) perustuu Edgar Allan Poen keskenjääneeseen tarinaan.[1]

Suomennetut romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huivi (1947, 1966)
  • Psyko (1959)
  • Konsertto revolverille ja orkesterille (1960)
  • Psyko II (1982)

Suomennettuja novellikokoelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pehmustettu selli ja muita kauhun paikkoja. Toimittanut Markku Sadelehto. Suomennos: Jari Niittylä. Fan-sarja. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19412-3.

Suomennettuja novelleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Juhlat luostarissa” (1935), teoksessa Kauhupokkari 1, 1991.
  • ”Ghoulien luola” (1936), teoksessa Outoja tarinoita 4, 1992.
  • ”Kunnioittaen, Viiltäjä-Jack ” (1943), teoksessa Outoja tarinoita 1, 1990.
  • ”Barsacin Pedot” (1944), teoksessa Weird Tales, 1992.
  • ”Lizzie Borden otti kirveen” (1946), teoksessa Outoja tarinoita 5, 1993.
  • ”Kissako kielesi vei” (1948), teoksessa Suuri noitakirja, 1994. Nimellä ”Kissan minttu” teoksessa Mystisiä kissatarinoita, 1995.
  • ”Autiosta talosta löytynyt muistikirja” (1951), teoksessa Musta kivi, 1995.
  • ”Mies, jolla oli harraste” (1957), teoksessa Murha on sydämen asia, 1989.
  • ”Nykyelämää” (1957), teoksessa Pahan palkka, 2003.
  • ”Mallivaimo” (1961), teoksessa Pieni kauhukirja, 1992.
  • ”Filmiväki ” (1969), teoksessa Murhaava Hollywood, 1994.
  • ”Valokuvamalli” (1975), teoksessa Värisyttävä kosketus 2, 1995.
  • ”Ei-kuollut” (1987), teoksessa Vampyyrit, 1993.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ulkomaisia kauhukirjailijoita. Toimittaneet Jukka Halme ja Juri Nummelin. BTJ Kirjastopalvelu, 2005.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.