Robben Ford

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Robben Ford
Robben Ford vuonna 2007
Robben Ford vuonna 2007
Henkilötiedot
Syntynyt16. joulukuuta 1951
Woodlake, Kalifornia
Ammatti muusikko
Muusikko
Aktiivisena 1969-
Tyylilajit blues, jazz, rock, fuusiojazz
Soittimet kitara, saksofoni
Yhtyeet Joni Mitchell, Miles Davis, Yellowjackets
Levy-yhtiöt Concord, Elektra, Stretch/GBR, Warner Bros.
Aiheesta muualla
Kotisivut

Robben Ford (s. 16. joulukuuta 1951 Woodlake, Kalifornia, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kitaristi. Hän on tunnettu erityisesti bluesia ja jazzia yhdistävästä kitaransoitostaan. Ford on ollut neljä kertaa ehdolla Grammy-palkinnon saajaksi. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Joni Mitchellin, Miles Davisin ja George Harrisonin kanssa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robben Ford syntyi vuonna 1951 kolmantena poikana musikaaliseen perheeseen. Hänen isänsä lauloi nuorena countrya ja westerniä ja hänen äitinsä oli pianisti. Ensimmäisenä instrumenttinaan Ford alkoi soittaa kymmenvuotiaana saksofonia ja jatkoi tätä harrastusta aktiivisesti parikymppiseksi asti. Kitaransoiton hän aloitti kolmetoistavuotiaana itseopiskellen, suurimpina vaikuttajinaan The Paul Butterfield Blues Bandin kitaristit Michael Bloomfield ja Elvin Bishop. Muista blues-kitaristeista hän pitää vaikuttajinaan useimpia lajityypin kantaisistä, kuten B. B. Kingiä, Albert Kingiä ja Eric Claptonia. Jazz-muusikoista häneen ovat eniten vaikuttaneet saksofonistit, kuten Dave Brubeck's Quartetin Paul Desmond.

Ensimmäisen blues-levytyksensä Robben Ford teki heti päästyään lukiosta. Yhdessä kahden veljensä kanssa hän perusti isänsä mukaan nimetyn The Charles Ford Blues Bandin, joka julkaisi vuonna 1972 sekä studioalbumin The Charles Ford Band että livelevyn Discovering the Blues. Tämän jälkeen hän perusti uuden yhtyeen, josta tuli blues-laulaja Jimmy Witherspoonin taustabändi. Witherspoonin kanssa yhtye levytti albumit Live ja Spoonful'. Yhdysvaltain kiertueen aikana Fordin esiintymistä seurasi Joni Mitchellin yhtyeessä soittanut Tom Scott, joka sitten kutsui Fordin soittamaan Mitchellin Court and Spark -levyä promotoineelle kiertueelle. Myöhemmin hän soitti Mitchellin pitkäsoitoilla Miles of Aisles ja The Hissing of Summer Lawns.

Vuonna 1974 The Beatlesien George Harrison kutsui Fordin soittamaan "Dark Horse" -kiertueelleen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Kiertueen jälkeen Ford piti tauon musiikista opiskellen buddhalaisen opettajansa Chogyam Trungpan johdolla. 1977 hän lähestyi kuitenkin levy-yhtiö Elektraa, jolle pääsi levyttämään ensimmäistä soololevyään. Albumilla vaikuttaneesta muusikkoryhmästä tuli myöhemmin The Yellowjackets.

1980-luvun alussa Elektra meni konkurssiin, jolloin Ford muutti San Franciscoon. Pian sen jälkeen hän aloitti kiertueen Michael McDonaldin kanssa, kirjoitti levytyssopimuksen Warner Brothers Recordsin kanssa ja tapasi tulevan vaimonsa, näyttelijä Anne Kerryn. Muutettuaan Annen kanssa New Yorkiin vuonna 1986 hän työskenteli jazz-ikoni Miles Davisin kanssa, mutta joutui pian puolen vuoden jälkeen lopettamaan Warner Brothersin levyntekovaatimusten takia. 1988 ilmestyi arvostettu Talk to your Daughter, joka toi Fordille ensimmäisen Grammy-ehdokkuuden, kategoriassa Best Contemporary Blues Recording. Levyn menestystä seurasi hänen ensimmäinen maailmankiertueensa omalla nimellään.

Myöhemmin Robben Ford oli mukana Nite Music -nimisessä tv-ohjelmassa ja teki ohjelmaa juontaneen David Sandbornin kanssa kiertueen vuonna 1990. Warner Brothersin kanssa tehdyn sopimuksen päätyttyä Ford siirtyi levy-yhtiö Stretch/GRP:n talliin ja äänitti kolme albumia The Blue Line -yhtyeen kanssa. Kahdeksan tehokkaan vuoden jälkeen hän hajotti yhtyeen, mutta äänitti yhtiölle vielä kaksi levyä, instrumentaalialbumi Tiger Walkin ja Supernaturalin. 2000-luvun alussa Ford teki sopimuksen Concord Recordsin kanssa, julkaisten 60-luvun bluesista ja r'n'b:stä ammentavat levyt Blue Moon ja Keep on Runnin'. Kolmanneksi viimeisin Fordin julkaisema levy on vuodelta 2007 ja on nimeltään Truth.

Vuonna 2013 Robben Ford julkaisi albumin Bringin' It Back Home Mascot Label Group yhtiön kustantamana. Saman yhtiön suojissa hän julkaisi vuonna 2014 albumin A Day In Nashville.

Suomessa Ford on esiintynyt Porin Jazzeilla vuosina 1993, 1997 ja 1999. Marraskuussa 2008 hän esiintyi Larry Carltonin kanssa Helsingin Kulttuuritalolla ja Turun Caribiassa.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Discovering the Blues (1972)
  • The Charles Ford Band (1972)
  • Miles of Aisles (1974)
  • Tom Cat (1974)
  • Schizophonic (1976)
  • Jimmy Witherspoon & Robben Ford Live (1976)
  • The Inside Story (1979)
  • Yellowjackets (1980)
  • Reunion Live (1984)
  • Talk to Your Daughter (1988)
  • Robben Ford & the Blue Line (1992)
  • Mystic Mile (1993)
  • Handful of Blues (1995)
  • Blues Connotation (1996)
  • Tiger Walk (1997)
  • Blues Collection (1997)

  • The Authorized Bootleg (1998)
  • Supernatural (1999)
  • Sunrise (1999)
  • A Tribute to Paul Butterfield (2001)
  • Anthology: The Early Years (2001)
  • Blue Moon (2002)
  • Keep on Running (2003)
  • City Life (2006)
  • Truth (2007)
  • Bringin' It Back Home (2013)
  • A Day In Nashville (2014)
  • Live at Rockpalast (2014)
  • Into the Sun (2015)
  • Lost in Paris Blues Band (2016)
  • Made to Last (2018)
  • Purple House (2018)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]