Riukiunkaniini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riukukaniini
Amami Rabbit.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jäniseläimet Lagomorpha
Heimo: Jänikset Leporidae
Suku: Riukiunkaniinit
Pentalagus
Laji: furnessi
Kaksiosainen nimi
Pentalagus furnessi
(Stone, 1900)
Riukiunkaniinin levinneisyys
Riukiunkaniinin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Riukiunkaniini Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Riukiunkaniini Commonsissa

Riukiunkaniini (Pentalagus furnessi) on primitiivinen, Japanin saarilla asuva kaniini. Se on jäänne muinaisista jäniksistä, jotka elivät Aasiassa, mutta kuolivat mantereelta myöhemmin. Sitä kutsutaankin eläväksi fossiiliksi.

Sisällysluettelo

Koko ja ulkonäkö [muokkaa]

Riukiunkaniineilla on lyhyet jalat, tanakka vartalo ja suhteellisen isot ja käyrät kynnet. Sen pituus on 43–51 cm ja hännän pituus noin 15 mm. Korvat ovat noin 45 millimetrin pituiset, eli varsin pienikokoiset korvat muihin jäniksiin verrattuna. Ruumiinpaino on täysikasvuisella riukiunkaniinilla 2–3 kiloa. Turkki on pörröinen ja tiheä. Se on selästä tummanruskea ja punaruskea sivuilta, vatsan puolelta se on vaaleampaa punaruskeaa.[2]

Erikoista riukiunkaniinissa on myös sen käyttämä kutsuhuuto, joka on hieman samantapainen kuin piiskujäniksillä. Useimmilla jäniksillä ei ole kykyä luoda kutsuhuutoja.

Levinneisyys [muokkaa]

Kaniinia tavataan ainoastaan kahdella Japanin saarella. Nämä saaret, Amami Ōshima sekä Tokunoshima ovat pieniä ja sijaitsevat eteläisen Kyūshūn ja Okinawan välillä.

Elintavat [muokkaa]

Riukiunkaniinit ovat aktiivisia yöllä. Päivällä ne nukkuvat piilossa, esimerkiksi luolissa. Poikaselle emo kaivaa kolon, jonka se peittää päivän ajaksi. Yöllä emo avaa kolon, ruokkii poikaset ja sulkee sen uudelleen maalla ja kasveilla.

Lisääntyminen [muokkaa]

Riukiunkaniini synnyttää yleensä yhden, harvoin kaksi poikasta.

Uhat [muokkaa]

Riukiunkaniinien metsästys loppui virallisesti vuonna 1921, jolloin Japani antoi sille virallisen suojelustatuksen. Suurimpia uhkia ovat kuitenkin metsän raivaus sekä koirat, kissat ja muut ihmisen alueelle tuomat eläimet. Erityisesti mangustit, jotka vapautettiin saarille asukkaiden toimesta tappamaan myrkyllisiä käärmeitä, ovat vakavana uhkana kaniinin tulevaisuudelle. Metsän raivaus vaikuttaa paitsi elintilan vähenemiseen, myös siihen, että päivällä nukkuvat kaniinit ovat helppoja saaliita petoeläimille joilta ne eivät pääse suojaan.

Lähteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.