Ritva Arjava
Ritva Leena Arjava-Sainio (29. heinäkuuta 1932 Helsinki[1] – 17. joulukuuta 2019 Helsinki[2]) oli suomalainen pianisti.[3]
Arjava piti ensikonserttinsa 13-vuotiaana. Vuosina 1951–1952 hän opiskeli Pariisissa, useaan otteeseen Wienissä Akademie für Musik und Darstellende Kunstissa vuosina 1953–1963 ja Krakovassa vuosina 1964 ja 1975.[1]
Vuonna 1955 Arjava voitti diplomin Varsovassa järjestyssä Chopin-pianokilpailussa ja samana vuonna Dinu Lipatti -palkinnon Lontoossa järjestetyssä kilpailussa.[1] Arjava konsertoi sen jälkeen Suomessa ja ulkomailla.[4]
Arjava työskenteli Suomen solistiyhdistyksen sihteerinä 1970–1971 ja Helsingin konservatorion opettajana 1976–1996. Hän piti lukuisia omia konsertteja ja esiintyi solistina kotimaassa ja ulkomailla. Vuonna 1995 hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.[3]
Arjavan vanhemmat olivat viulisti Väinö Arjava ja pianisti Kaisa Arjava.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hillila, Ruth-Ester – Blanchard Hong, Barbara: Historical Dictionary of the Music and Musicians of Finland, s. 21. Greenwood Publishing Group, 1997. Google Books (viitattu 20.8.2015). (englanniksi)
- ↑ Sainio, Aarno – Tarasti, Eero: Muusikkoperheen ihmelapsesta tähtipianistiksi. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 2.2.2020, s. C 18. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.9.2021.
- ↑ a b Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1998, s. 61. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-14344-1.
- ↑ Facta 2001, osa 1, p. 654.
| ||||||||||||||
