Rituaali: rakenne ja communitas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rituaali: rakenne ja communitas
The Ritual Process: Structure and Anti-Structure
Alkuperäisteos
Kirjailija Victor Turner
Kieli englanti
Genre kulttuuriantropologia
Julkaistu 1969
Suomennos
Suomentaja Maarit Forde
Kustantaja Suomen Antropologinen Seura ja Summa
Julkaistu 2007
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 236
ISBN 978-952-5418-27-9
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Rituaali: Rakenne ja communitas on brittiläisen kulttuuriantropologin Victor Turnerin kirja vuodelta 1969. Teoksessa hän esittelee tuotantonsa keskeiset käsitteet liminaalisuuden ja communitasin. Kirja jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittelee Luoteis-Sambian ndembujen rituaalien symbolista rakennetta ja tuon rakenteen semantiikkaa. Toisessa osassa Turner paneutuu rituaalin liminaaliseen vaiheeseen pikemminkin sosiaaliselta kuin symboliselta kannalta. Teoksessa hän tarkastelee myös communitasin, rakenteellisen ulkopuolisuuden sekä rakenteellisen alempiarvoisuuden välisiä suhteita.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ndembu-rituaalien symboliikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turner teki kenttätöitä Luoteis-Sambian ndembujen luona kahden ja puolen vuoden ajan. Muiden aikalaistensa tavoin Turner oli vastahakoinen tutkimaan rituaaleja kenttätöidensä alkuvaiheessa ja hän keskittyikin pitkään heimon talouteen, rakenteeseen ja politiikkaan. Tutkittuaan näitä yhdeksän kuukauden ajan Turner joutui kuitenkin myöntämään itselleen, että mikäli hän halusi oppia tuntemaan edes osan ndembujen kulttuurista, olisi hänen luovuttava ennakkoluuloistaan rituaaleja kohtaan ja alettava tutkimaan myös niitä.

Kirjassa Turner esittelee ndembujen kaksi naisten hedelmällisyysrituaalia; isoma-rituaalin sekä wubwang'u-rituaalin. Isoma-rituaalissa hoidetaan naisia, joilla on taipumusta saada keskenmeno tai joilta on usein kuollut lapsi imeväisikäisenä. Wubwang'u-rituaali puolestaan tehdään naisille, jotka ovat synnyttäneet tai joiden odotetaan synnyttävän kaksoset. Ndembu-kulttuurissa hedelmällisyyttä arvostetaan suuresti, mutta rituaaleissa kaksoset esitetään usein yhteisön taakkana ja onnettomuutena, koska he tuovat mukanaan fyysisiä ja taloudellisia paineita.

Turnerin rituaalintutkimuksen lähtökohtana on rituaalin perusrakenneosat eli symbolit. Kuvaillessaan ndembujen rituaaleihin liittyviä symbolisia merkityksiä Turner osoittaa, etteivät rituaalit ole järjettömiä taikamenoja vaan, että esimerkiksi lähes jokaisella rituaalissa käytetyllä esineellä, jokaisella eleellä, laululla tai rukouksella, jopa tilan ja ajan yksiköillä on jokin ndembujen kulttuurista ja elinpiiriin liittyvistä kokemuksista käsin aukeava järjellinen merkitys. Näille kaikille on ominaista myös se, että rituaaleissa ne viittaavat johonkin muuhun kuin itseensä. Yksittäinen symboli myös edustaa samanaikaisesti monia eri asioita, eli se on moni-, eikä yksiääninen. Rituaalit sisältävät siis paljon enemmän kuin silmin on havaittavissa.

Liminaalisuus ja communitas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkien siirtymäriittien voidaan ajatella jakautuvan kolmeen vaiheeseen: erottamiseen, välitilaan ja takaisin liittämiseen. Turnerin teoriankehittely lähtee siirtymäriittien välivaiheesta eli liminaalisesta vaiheesta.

Rituaalin liminaalivaiheessa olevat rituaalisubjektit riisutaan sosiaaliseen rakenteeseen liittyvistä merkeistä, kuten omaisuudesta ja vaatetuksesta ja näin heistä tulee samanarvoista massaa. Heidän käytöksensä on tavallisesti passiivista tai nöyrää ja heidän on toteltava ohjaajiaan ehdoitta ja hyväksyttävä mielivaltaisetkin rangaistukset valittamatta. Usein raa’at ruumiilliset koettelemukset ja nöyryytykset, joille kokelaat altistetaan, viittaavat osaksi edeltävän statuksen tuhoamiseen ja osaksi siihen, että kokelaita ikään kuin tasoitetaan, valmistetaan uusiin velvollisuuksiinsa muita yhteiskunnan jäseniä kohtaan. Liminaalisia tilanteita ja rooleja pidetään usein vaarallisina, kartettavina tai saastuttavina sellaisille ihmisille, esineille, tapahtumille ja suhteille, joita ei ole rituaalisesti liitetty liminaalisuuteen. Turnerin mukaan tämä johtuu siitä, että niiden näkökulmasta, joille rakenteen ylläpitäminen on tärkeää, kaikki pitkitetyt communitasin ilmaukset vaikuttavat välttämättä vaarallisilta ja anarkistisilta ja niitä on hillittävä määräyksin, kielloin ja ehdoin.

Turnerin mukaan näissä olosuhteissa nousee kuitenkin esiin yhteisöllisyys, jota hallitsevat yhdenmukaisuus ja rakenteettomuus. Tästä yhteisöllisyydestä (tai yhteisöstä) Turner käyttää latinan käsitettä communitas. Communitas nousee esiin siis siellä, missä yhteiskuntarakennetta ei ole. Liminaalivaiheessa yhteiskunta on siis rakenteeton tai vain vähäisessä määrin rakenteellinen, suhteellisen yhdenmukainen yhteisö. Liminaalisuus ei kuitenkaan ole ainoa communitasin kulttuurisen ilmenemisen muoto, vaan useimmissa yhteiskunnissa on löydettävissä toisiakin communitasin ilmentymiä, jotka voidaan tunnistaa niihin liittyvien symbolien ja uskomusten avulla. Siirtymäriitit liittyvät yleensä henkilön arvoaseman nousuun.

Statuksen nousuun liittyvissä rituaaleissa korkeampaan statukseen kohoava kokelas joutuu nöyrtymään ja alistumaan ennen korkeampaan virkaansa astumista. Tällainen kohtelu toimii siten ikään kuin muistuttajana nöyryydestä, jolla henkilön tulisi tulevaan korkeaan asemaansa suhtautua. Usein tällaisiin rituaaleihin liittyy myös se, että rakenteellisesti alempiarvoiset voivat vapaasti haukkua rakenteellisesti ylempiarvoisia, ja siten purkaa kokemaansa kaunaa ylempiarvoisiaan kohtaan. Näin heidän roolinsa kääntyvät siis hetkeksi päinvastoin. Tekemällä alhaisista ylhäisiä ja ylhäisistä alhaisia rituaalit vahvistavat yhteiskuntarakenteen hierarkkista periaatetta.

Karkeasti sanottuna liminaalisuus on siis vahvoille heikkoutta ja heikoille vahvuutta, tai sitten vauraiden ja ylhäisten liminaalisuus on köyhyyttä ja köyhien pröystäilyä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turner, Victor: Rituaali: rakenne ja communitas. (The Ritual Process: Structure and Anti-structure, 1969.) Suomentanut Maarit Forde. Helsinki: Summa: Suomen antropologinen seura, 2007. ISBN 978-952-5418-27-9.