Risto Vilhunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Risto Vilhunen
Risto Vilhunen vuonna 1995 kukko harteillaan.
Risto Vilhunen vuonna 1995 kukko harteillaan.
Henkilötiedot
Koko nimi Risto Vilho Olavi Vilhunen
Syntynyt28. lokakuuta 1945 (ikä 78)
Kuopio
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kuvanveistäjä ja taidemaalari
Taiteilija
Salanimi Leonardo da Vilhu
Taidesuuntaus pop-taide, myöhemmin renessanssin taide

Risto Vilho Olavi Vilhunen alias Leonardo da Vilhu (s. 28. lokakuuta 1945 Kuopio) on suomalainen taidemaalari ja taiteen kerääjä. Vilhunen valmistui Taideakatemian koulusta vuonna 1968.

Vilhunen tunnettiin 1960-luvulla pop-taiteen tekijänä. Tuolloin hän teki kirkkain värein maalattuja kehyksen muotoa rikkovia teoksia, joissa oli ulkomaisista lehdistä kerättyjä vanhoja mainoksia.[1][2]

1970-luvun alussa Vilhunen innostui Italian renessanssin taiteesta ja otti taiteilijanimekseen Leonardo da Vilhu. Samalla hän jätti pop-taiteen ja alkoi maalata maisemia.[1] Maisemissa on usein vanhoja puurakennuksia, kuten latoja ja aittoja. Niissä on myös huomiota herättävät kehykset, mistä syystä Vilhusta on sanottu kehystaiteilijaksi.[3]

Samoihin aikoihin Vilhunen perusti veistospuiston, joka on Sotungin kylässä Itä-Vantaan ja Sipoon rajalla. Puistossa on muun muassa Vilhusen viinapiruveistoksia.[4]

Siellä sijaitseva talo Vilhuseksi kutsuttu rakennus on Risto Vilhusen koti ja ateljee. Rakennuksen modernistisen, puutaloarkkitehtuuria edustavan ateljeeosan (1971) suunnittelivat arkkitehdit Juhani Pallasmaa ja Kristian Gullichsen. Asuinosa ja eteistila (1978-83) on arkkitehti Jyrki Kalkeen piirtämä. Osista viimeisenä valmistui matala kuistiosa, jolla ateljee liitettiin asuintaloon.[5]

Vilhuselle myönnetiin Vantaan kulttuuripalkinto vuonna 1995.[6]

Jean Bitar on ohjannut vuonna 2013 Vilhusesta kertovan dokumenttielokuvan Jumalainen valo – Leonardo da Vilhu.[7]

Taidekokoelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talo Vilhunen on kuvataiteilija Risto Vilhusen asunto ja ateljee Vantaan Sotungissa.

Vilhunen alkoi kerätä taidetta 1990-luvun puolivälissä.[3] Vuonna 2009 taidekokoelmassa oli 4 140 teosta, joista ikoneita yli 500. Vilhunen lahjoitti kokoelman Kuopioon Vantaan kaupungin jahkailtua liian pitkään asiassa.[4]

Kokoelman pohjana oli 1 500 piirustusta ja grafiikanlehteä suomalaisilta taiteilijoilta.[4] Moni nimekäs kotimainen taiteilija lahjoitti kokoelmaan teoksiaan. Lisäksi Vilhunen on ostanut ja vaihtanut teoksia. Kokoelmassa on useiden keskeisten impressionistien töitä. Pierre-Auguste Renoirin maalauksen hän sai vaihdossa tukholmalaisen galleristin kanssa. Suomalaisten nykytaiteilijoiden ohella kokoelmassa on muun muassa Goyan, Rembrandtin, Berthe Morisotin, Ilja Repinin, von Wrightinselvennä, Wäinö Aaltosen, Tyko Sallisen, Marc Chagallin ja Fanny Churbergin teoksia.[3]

Vilhusen kokoelman sanotaan olevan yksi suurimmista yksityisen taiteilijan kokoelmista. Ranskalaisen Edgar Degasin kokoelmassa oli noin 5 000 työtä.[8] Vilhunen on sanonut keräävänsä intuitiolla ja keräilyn toimivan alkoholismin jatkeena, ”piristyksenä johon jää koukkuun”.[4]

Kesällä 2018 uutisoitiin, että Vilhunen lahjoittaa taidekokoelmansa osan, joka koostuu ikoneista ja muusta kristillisestä esineistöstä Suomen ortodoksiselle kirkkomuseolle. Lahjoitukseen kuuluu lähes 900 esinettä, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Siinä on ikoneiden lisäksi liturgisessa jumalanpalveluksessa käytettyjä tekstiilejä ja sakraaliesineitä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Matala, Päivi: Popcornia ja politiikkaa ~ Taiteen aktivistit – Risto Vilhunen Kiasma. Arkistoitu 19.9.2009. Viitattu 14.7.2009.
  2. Nyman, Hannele & Poutasuo, Tuula: Muovikirja: Arkitavaraa ja designesineitä, s. 126. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29132-3.
  3. a b c Jaatinen, Eila: Tuhansien teosten taiteilija Vantaan Lauri. 20.7.2000. Viitattu 14.7.2009. [vanhentunut linkki]
  4. a b c d Kummallinen kerääjä. Töölöläinen, 2009, nro 15, s. 23.
  5. Amanda Eskola: ”98 Sotunki”, Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930–1979. Inventointiraportti, s. 268-269 (Talo Vilhunen, luokitustunnus A1). Julkaisu C15:2002, Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja nro 12, KSY 9/2002. Vantaan kaupunki, 2002. ISBN 952-443-055-X.
  6. Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
  7. Dokumenttiprojekti: Jumalainen valo Yle TV1. 28.05.2013. Viitattu 15.5.2022.
  8. Risto Vilhunen (Leonardo Da Vilhu) – 60-vuotisjuhlanäyttely 2.10.2005 – 6.11.2005 Galleria Duetto. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 25.6.2020.
  9. Mankkinen, Jussi: Renessanssiruhtinas Leonardo da Vilhu luopuu valtavasta ikonikokoelmastaan: "Joidenkin mielestä keräilykohteet ovat kuin omia lapsia, mutta ei se niin ole" Yle Uutiset. 12.7.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 12.7.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]