Risto Räikkönen
Risto Tapani Räikkönen[1] (s. 26. joulukuuta 1951 Helsinki) on suomalainen yritysjohtaja. Hän toimi Linnanmäen huvipuiston ja sitä hallinnoivan Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtajana vuosina 2001–2014.[2] Räikkönen valittiin toimeen vuonna 2000, ja hän aloitti puiston edellisen toimitusjohtajan, sosiaalineuvos Kalle Justanderin jäätyä eläkkeelle 31. lokakuuta 2001.[3]
Räikkönen on koulutukseltaan ekonomi, joksi hän valmistui Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1977.[4][5] Aluksi hän työskenteli ulkoministeriön palveluksessa Jeddan lähetystössä sekä myyntimiehenä vientiteollisuudessa.[4] Ennen siirtymistään Linnanmäelle Räikkönen teki pidemmän uran Diakonissalaitoksen työntekijänä ja myöhemmin sen toimitusjohtajana, ja hän oli myös mukana perustamassa Diakonia-ammattikorkeakoulua vuonna 1996 toimien myöhemmin myös sen hallinto- ja talousjohtajana.[4][5][6][7] Räikkönen toimi Linnanmäen toimitusjohtajana 14 kautta ja siirtyi eläkkeelle 31. elokuuta 2014.[8][9] Hänen seuraajakseen valittiin Pia Adlivankin.[10] Syksyllä 2015 Räikkönen aloitti työskentelyn Särkänniemen huvipuiston hallituksen jäsenenä.[11]
Räikkönen kävi 50-vuotispäivänsä kunniaksi vuonna 2002 Linnanmäen Vuoristoradan jarrumiehen koulutuksen.[4] Viimeisellä kaudellaan 2014 hän oli jarrumies numero 5.[12]
Räikkönen kertoo olevansa 60-luvun populaarimusiikin suurkuluttaja, lempiyhtyeenään The Beatles.[5]
Linnanmäen talouden ja alueen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räikkösen aikana Linnanmäen pääoma kolminkertaistui yli 35 miljoonaan euroon, ja myös Lasten Päivän Säätiön lastensuojelutyöhön jakamien avustusten määrä kasvoi kahdesta miljoonasta vuonna 2013 lahjoitettuun 3,7 miljoonaan euroon.[13][14][15] Räikkösen kaudella Linnanmäen laitekanta kasvoi merkittävästi. Puistoon tuli vuosina 2002–2014 20 uutta laitetta, ja pois lähti vain neljä. Puisto myös laajensi ja monipuolisti toimintaansa lisäten muun muassa lokakuun Valokarnevaalin (2006–) sekä kannattamattomina jo lakkautetut talvitapahtumat Jäähelmen (2007–2011) ja Jouluhattaran (2009–2010).
Suuria rakennushankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Räikkönen ajoi normaalin, vuosittaisen huvipuistotoimintoihin investoimisen ohella 2000-luvun alkupuolelta lähtien eteenpäin alun perin 1980-luvun lopulta peräisin olevia, niin sanottuja vesitornihankkeita.[16][17][18][19] Pyöreän vesitornin vuonna 2003 kuivattuun[20] vesisäiliöön on tarkoitus rakentaa tulevaisuudessa 3 000–3 500-paikkainen konserttisali.[21][22] Vesilinnaan suunniteltiin 400-paikkaista pysäköintilaitosta, mutta viimeisimpien suunnitelmien mukaan se tullaan louhimaan isompana maan alle.[21][22] Hankkeiden kehitys ja toteutuminen on pysähtynyt useasti muun muassa rahoituksen puuttumiseen, kaavoituksen ongelmiin ja lähialueiden asukkaiden vastustukseen.[13][23] Molemmat vesitornit ovat suojeltuja rakennuksia, joten niitä ei saa purkaa, vaikka Räikkösen mukaan vanhan, suurimmaksi osaksi tyhjän ja sinällään tarpeettoman Vesilinnan kohdalla rakennuksen purkaminen olisi huvipuiston kannalta ihanteellisinta, koska silloin sen viemä noin 3 000 m2:n alue saataisiin muuhun käyttöön.[24]
Vireillä on myös ollut vuodesta 2009 lähtien (alun perin 1970-luvulta peräisin oleva) hanke Rautatieasemalta Töölönlahden yli Linnanmäelle kulkevasta gondolihissistä, jota voitaisiin mahdollisuuksien mukaan jatkaa myöhemmin Pasilan asemalle asti.[13][25][26] Toinen vaihtoehto Pasilan yhteydelle olisi Räikkösen mukaan oman junaseisakkeen rakentaminen, josta olisi vaijerivetoinen raitiovaunuyhteys Linnanmäelle.[25] Näiden hankkeiden tarkoituksena olisi Räikkösen mukaan huvipuistomaisen julkisen liikenteen lisääminen sekä etäpysäköinnin kehittäminen, mitkä olisivat ratkaisevia tekijöitä Linnanmäen vähäisten pysäköintipaikkojen tuomiin ongelmiin.[25]
Vesilinnan alkuperäisen hotellihankkeen kariuduttua rakennuksen kivihiilitervaongelmaan[18] Linnanmäen hotellia on Räikkösen mukaan suunniteltu uudisrakennuksena Diakonia-ammattikorkeakoulun ja huvipuiston väliselle kalliolle.[13] Linnanmäki pystyy nykymuodossaan investoimaan vain 5–6 miljoonaa euroa vuodessa.[27] Siksi kalliiden hankkeiden toteutumisen ja sitä kautta huvipuiston kilpailukyvyn säilyttämisen edellytyksenä Räikkönen pitää ulkopuolisen rahoituksen ohella myös Lasten Päivän Säätiön yhtiöittämistä joko kokonaan tai osittain, mikä mahdollistaisi tarvittaessa esimerkiksi lainan ottamisen.[13][23] Yhtiöittäminen on kuitenkin toistaiseksi koettu välttämättömäksi vasta säätiöiden elinkeinotulon verovapauden mahdollisesti muuttuessa, mikä ei ollut ajankohtaista enää Räikkösen loppukauden aikana.[13][28]
A-studio-kohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesällä 2011 Räikkönen sai runsaasti negatiivista julkisuutta A-studion näytettyä Linnanmäen kesätyöntekijöiden työolosuhteita käsittelevän reportaasin, jossa Räikkönen keskeytti haastattelunsa kahdesti, kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin ja hermostui toimittajalle.[29][30] Muun muassa Lasten Päivän Säätiön perustajajärjestön edustaja ilmaisi tyytymättömyytensä Räikkösen käyttäytymiseen julkisuudessa.[31] Myös Linnanmäen yksipuolista ja toimitusjohtajakeskeistä julkisuuskuvaa ja viestintästrategiaa kritisoitiin,[32][33] ja Räikkösen toimintaa haastattelussa pidettiin "PR-katastrofina" sekä malliesimerkkinä siitä, kuinka yritysviestintää ei pidä tehdä.[32] Kritisoijien keskuudessa Räikköstä kuvailtiin myös "itsekeskeiseksi ja vastenmieliseksi" johtajaksi, joka "ei tunne edes oman työpaikkansa sääntöjä ja työehtoja".[34] Hänen käyttäytymisensä katsottiin myös vaikuttaneen negatiivisesti koko Linnanmäen imagoon.[32][34] Räikkönen itse kertoi tulleensa petetyksi ja koki, että ohjelman jälkeinen negatiivinen uutisointi ja kohtelu häntä kohtaan on ollut kohtuutonta.[35] Räikkösen kiistävä kanta työolosuhdekiistaan yleistettiin myöhemmin huvipuiston viralliseksi kannaksi.[36]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Yritystele.fi – Tampereen Särkänniemi Oy
- ↑ Linnanmäki – Yhteystiedot
- ↑ Vuoristoradan Jarrumiehet – Helsingin Sanomat: Tivolimies lopettaa Lintsillä
- ↑ a b c d Helsingin Sanomat – Linnanmäen vetäjä kehittää perhepuistoa
- ↑ a b c Studio55.fi – Risto Räikkönen pähkinänkuoressa
- ↑ Linnanmäki – Risto Räikkönen: Kova bisnes ja pehmeät arvot yhdistyvät
- ↑ Helsingin Sanomat – Uutuuslaite Vonkaputous vesipesee Linnanmäen vieraat
- ↑ Oikotie.fi – Avoimet työpaikat: Toimitusjohtaja Linnanmäelle
- ↑ Linnanmäki etsii toimitusjohtajaa. Työpaikkailmoitus. Helsingin Sanomat, 9.10.2013.
- ↑ Helsingin Sanomat – Linnanmäkeä luotsaamaan Pia Adlivankin
- ↑ Särkänniemi – Särkänniemi yrityksenä
- ↑ Vuoristoradan Jarrumiehet – Kauden 2014 jarrumiehet
- ↑ a b c d e f Vimeo – Risto Räikkönen Linnanmäen tulevaisuudesta
- ↑ Yle Uutiset – Linnanmäki ylsi ennätysrahaan
- ↑ Linnanmäki – Linnanmäen menestyksekkään kauden juhlava päätös
- ↑ Toimitusjohtajan puheenvuoro. Linnanmäki 40 vuotta (lehtijulkaisu), 1990.
- ↑ Kauppalehti – Linnanmäen hotellihanke voi kaatua vesitornin suojeluun
- ↑ a b Metro – Linnanmäen vesilinnasta ehkä pysäköintihalli
- ↑ Kaleva – Linnanmäen vesitorniin suunnitellaan monitoimisalia
- ↑ Teknillinen korkeakoulu / Arkkitehtiosasto – Linnanmäen vesitornit
- ↑ a b Metro – Lintsin vesitorneihin kaavaillaan parkkeerausta ja konsertteja
- ↑ a b Helsingin Sanomat – Linnanmäelle maanalainen pysäköintihalli
- ↑ a b Voima.fi – Kukkulan kuningas
- ↑ Helsingin Sanomat – Omakotitalo piilossa Linnanmäen takapihalla
- ↑ a b c Uusi Suomi – Köysirata halvempi kuin parkkiluola
- ↑ Yle Uutiset – Lintsin köysirata selvitetään
- ↑ Yle Uutiset – Linnanmäki – veroparatiisi keskellä Helsinkiä
- ↑ Taloussanomat – Lintsi selätti verottajan miljoonariidassa
- ↑ Ilta-Sanomat – Linnanmäen toimitusjohtaja suuttui ja keskeytti haastattelun
- ↑ Helsingin Sanomat – Kommentti: Käänteinen mediatemppu
- ↑ Uusi Suomi – Linnanmäen tj:n pomonpomo: "En ole ylpeä"
- ↑ a b c Uusi Suomi – Linnanmäen PR-katastrofi
- ↑ Aamulehti – Linnanmäen työntekijät valittavat työoloista
- ↑ a b Rollemaa – Linnanmäki – unelmien kesätyöpaikka?
- ↑ Ilta-Sanomat – Linnanmäen toimitusjohtaja: "Koen, että minua on petetty"
- ↑ MTV3 – Linnanmäki suivaantui A-studion väitteistä