Ristilimaska

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ristilimaska
LemnaTrisulca2.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vehkakasvit Araceae
Suku: Limaskat Lemna
Laji: trisulca
Kaksiosainen nimi
Lemna trisulca
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ristilimaska Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ristilimaska Commonsissa

Ristilimaska (Lemna trisulca) on vehkakasveihin kuuluva, veden pinnan alla upoksissa keijuva pieni monivuotinen kasvi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristilimaska.

Ristilimaskan versot ovat yksijuurisia tai usein juurettomia. Kukkimattomat versot ovat kooltaan 5–17 mm pitkiä ja pitkulaisia tai puikeita. Verson kärki on hammaslaitainen, tyvi pitkä ja kapea. Versot ovat toisiinsa nähden ristikkäin ja muodostavat kymmenien versojen keijuvia ketjuja. Muiden limaskojen tapaan myös ristilimaska muodostaa suuria kasvustoja. Kukkivat versot ovat kukkimattomia pienempiä ja lyhytyvisiä. Kukkivat versot kelluvat kun taas kukkimattomat ovat upoksissa keijuvia. Kukinto on vaatimaton ja muodostuu kahdesta hedekukasta ja yhdestä emikukasta. Se sijaitsee verson laidan taskussa kalvon suojaamana. Ristilimaska kukkii kesä-heinäkuussa. Suomessa kukintoja on tavattu hyvin harvoin eikä sen tiedetä tuottaneen Suomessa siemeniä.[2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristilimaskan levinneisyysalue kattaa lähes koko Euroopan aivan pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu läpi Venäjän Japaniin saakka, ja Keski-Aasiasta Intiaan ja Kaakkois-Aasiaan. Sitä tavataan laajalti myös Pohjois-Amerikassa ja monin paikoin Etelä-Amerikassa.[4] Suomessa ristilimaskaa tavataan koko rannikkoalueella, erityisen paljon Pohjanlahden perukasta. Laji kasvaa paikoitellen myös sisämaassa eteläisessä Suomessa ja Länsi- ja Keski-Lapissa.[5]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristilimaska kasvaa suojaisissa paikoissa vähäsuolaisessa murtovedessä, rantalaguuneissa sekä neutraalivetisissä, rehevissä järvissä.[2] Kasvi leviää Suomessa – jossa se ei tuota siemeniä – lintujen mukana tai takertumalla kalastusvälineisiin ja veneisiin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lemna trisulca IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 506.
  3. a b Oulun kasvit 2005, s. 22.
  4. Den virtuella floran: Korsandmat Viitattu 20.8.2010.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2009: Ristilimaskan levinneisyys Suomessa Viitattu 20.8.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]