Risteyttäminen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee risteyttämisjalostusta. Lajiristeymiä käsittelee artikkeli risteymä.

Risteyttäminen tarkoittaa yleensä kahden eri rotua olevan eläimen parittamista uudenlaisen eläimen saamiseksi. Tarkoituksena voi olla yhdistää vanhempien rotujen ominaisuuksia tai hyötyä heteroosista. Varomaton risteyttäminen voi kuitenkin tuottaa epähaluttuja tuloksia tai vähentää puhdasrotuisten eläinten määrää rodun sukupuuttoon asti. Risteyttämistä voidaan käyttää myös lisäämään rodun geneettistä vaihtelevuutta sisäsiitoksen välttämiseksi.

Risteytykseksi tai tarkemmin sekarotuiseksi voidaan kutsua myös kotieläintä, jonka sukutaustaa tai suvun rotutaustaa ei tunneta.

Naudat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naudoille käytetään erilaisia risteytystapoja. Eräs on risteyttää paikallisiin oloihin sopeutuneita lehmiä ulkopuolisten sonnien kanssa, jolloin saadaan jälkeläisiä, joilla on molempien rotujen ominaisuuksia.[1]

Lampaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisten lammasrotujen suuri määrä mahdollistaa sen, että kasvattaja voi risteyttämällä tuottaa juuri omiin tarpeisiinsa soveltuvan kannan.[2]

Laamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhyt- ja pitkäkarvaisten laamarotujen risteyttämisen tulokset ovat ennalta-arvaamattomia. Risteytysjälkeläiset voivat muistuttaa vain toista vanhempaa, tai vanhempien ominaisuuksien välimuotoa, ja silloin tällöin tuloksena on huopaturkkinen laama. Risteytyslaamojen keskenään parittaminen tuottaa vieläkin arvaamattomampia tuloksia, ja syntyvä jälkeläinen saattaa muistuttaa yhtä isovanhemmistaan muttei kumpaakaan vanhemmistaan.[3]

Koirat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koirilla roturisteytys tarkoittaa kahden tai useamman puhtaan rodun suunnitelmallista risteytystä, kun taas sekarotuinen koira on sekalaista ja mahdollisesti tuntematonta rotutaustaa. Roturisteytykset ovat suosiossa risteytyselinvoiman ansiosta.

Hevoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hensoninhevonen syntyi risteyttämällä vuonohevosia angloarabien ja ranskapuoliveristen kanssa.

Hevosilla risteytyksen tavoitteena on usein lopulta luoda uusi rotu. Yhtä risteytystapaa käytetään monien puoliverirotujen jalostuksessa. Puoliverisiä hevosrotuja käytetään hevosurheilun eri lajeissa, ja useimmat niistä ovat syntyneet risteyttämällä englannintäysiverisiä kylmäverisiin rotuihin. Joissain tapauksissa syntyneet uudet tyypit ovat vakiintuneet ja ovat nykyisin itsenäisiä rotuja suljetulla kantakirjalla.

Toisenlaista risteytystä käytetään quarterhevosen jalostamiseen. Quarterhevosen ja englannintäysiverisen jälkeläinen voidaan merkitä sivurekisteriin, ja hyvin suoriutuva yksilö voidaan siirtää sivurekisteristä päärekisteriin. Toinen tunnettu esimerkki on angloarabi, jonka kantakirjaan hyväksytään sekä puhdasrotuisten arabianhevosten ja englannintäysiveristen jälkeläisiä että näiden kahden rodun eriasteisia risteytyksiä, kunhan yksilössä ei ole suvussaan kumpaakaan rotua alle 25 prosenttia tai yli 75 prosenttia.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]