Rippisalaisuus
Wikipedia
| Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Esimerkiksi katolisesta kirkosta ei sanota mitään, vaikka siellä ripillä ja niin ollen myös rippisalaisuudella on selvästikin paljon tärkeämpi merkitys kuin luterilaisessa. |
Rippisalaisuus on papin velvollisuus pitää salassa kaikki ripissä kuulemansa.[1]
Suomessa evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon papeilla on ripistä ja sielunhoidollisesta keskustelusta kirkkolaissa säädetty vaitiolovelvollisuus. Pappi ei saa ilmaista ripissä tai sielunhoidossa ilmaistua asiaa tai henkilöä. Rippisalaisuutta ei saa paljastaa edes ripittäytyvän suostumuksella. Jos ripittäytyjä antaa tiedon rikoksesta, joka on tekeillä, papin tulee ilmoittaa viranomaisille asiasta niin, ettei ripittäytyjän henkilöllisyys paljastu.[2][3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö. Espoo: WSOY, 1983. ISBN 951-0-07255-9.
- ↑ Kirkkolaki (1054/1993), 5:2§ Finlex. Viitattu 6.4.2010.
- ↑ Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) Finlex. Viitattu 6.4.2010.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Rippisalaisuus Kirkkolaissa. Finlex.
- Aika puhua - aika vaieta. Rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus kirkossa
- Rippisalaisuus. Sosiaaliportti.fi.
Sivulta puuttuu