Ripidi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ripidi on ortodoksinen jumalanpalvelusväline.

Juuri vihitty diakoni pitelee ripidiä pyhitetyn ehtoolliskalkin yläpuolella Uspenskin katedraalissa. Vasemmassa reunassa isä metropoliitta Ambrosius, hänen ja diakonin välissä emeritus kirkkoherra, isä Aleksander Korelin. Oikeassa laidassa vihittavän johdattajana toiminut isä ylidiakoni Juha Lampinen

Ripidi on pyöreä noin 40 cm läpimittainen useimmiten metallinen kiekko, jonka keskellä on kuusisiipisen kerubin kuva molemmilla puolilla. Levyn reunat voivat olla yhtenäiset tai sitten koristellut, oikeastaan joka kirkossa joissa ripidejä on ne ovat erilaisia. Levyyn liittyy keskimäärin noin puolentoista metrin pitunen puinen tai metallinen varsi. Ripidejä on aina kaksi ja niitä säilytetään alttarissa, tavallisimmin alttaripöydän takaisen ristin yhteydessä olevissa telineissä.

Ripidejä käytetään piispan toimittamassa palveluksessa ilmaisemaan enkelien läsnäoloa. Niitä kantavat alidiakonit tai joskus kirkonpalvelijat. Ne ovat mukana saatoissa ja evankeliumia luettaessa sekä ehtoollista jaettaessa kantajat pitelevät niitä viistosti evankeliumikirjan tai ehtoolliskalkin yläpuolella. Jos piispa toimittaa Kristuksen hautauspalveluksen, ristisaatossa kannetaan myös ripidejä, joita pidellään Kristuksen hautausikonin yläpuolella.

Samoin kheirotoniaaan eli diakoniksivihkimiseen kuuluu ripidi, jota vihitty liikuttelee vaakasuunnassa pyhitettyjen ehtoollislahjojen yläpuolella kuvaten täten Pyhän Hengen laskeutumista.

Tapa on peräisin Bysantin hovista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dimitri Tarvasaho: Ortodoksisen kirkon pyhät toimitukset; liturgiikka keskikouluja ja seminaareja varten.Helsinki, Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1979 ISBN 951-9071-28-8 (sid.)
  • Arkkimandriitta Arseni: Ortodoksinen sanasto;Otava, 1999. ISBN 951-1-15657-8 (sid.)