Rio Grande do Sul (1909)
| Rio Grande do Sul | |
|---|---|
 Rio Grande do Sul 1918 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Armstrong Whitworth, Elswick |
| Kölinlasku | 30. elokuuta 1907 |
| Laskettu vesille | 20. tammikuuta 1909 |
| Palveluskäyttöön | 1910 |
| Loppuvaihe | romutettu 1948 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 3 100 t |
| Pituus | 122,38 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 11,89–11,91 m |
| Syväys | 4,75 m |
| Koneteho | 3-akselinen Brown-Curtis turbiinimoottori, 6 Thornycroft-kattilaa, 18 000 shp |
| Nopeus | 25 solmua (46 km/h) |
| Miehistöä | 320–357 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
10 × 120 mm/L50 tykkiä 6 × 47 mm/L50 tykkiä 2 × 457 mm torpedoputkea |
Rio Grande do Sul oli Brasilian laivaston Bahia-luokan risteilijä (port. cruzador), joka romutettiin 1948.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Bahia-luokka (risteilijä)
Alus tilattiin Armstrong Whitworthilta Britteinsaarilta, missä köli laskettiin 30. elokuuta 1907. Se laskettiin vesille 20. tammikuuta 1909 ja otettiin palvelukseen 1910.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ensimmäisessä maailmansodassa alus oli 1917–1918 Brasilian laivaston osastossa Afrikan luoteisrannikolla, mistä se siirtyi hieman ennen sodan päättymistä Välimerelle. Alus modernisoitiin 1925–1926 Companhia Nacional de Navegação Costeiran telakalla Rio de Janeirossa Thornycroftin telakan tuella. Alukselle asennettiin uudet Brown Curtis-turbiinit ja öljykäyttöiset Thornycroft-kattilat korvasivat aiemmat hiilikattilat. Aluksen savuhormeja pidennettiin ja lukumäärä kasvoi kahdesta kolmeen. Alukselle asennettiin tulenjohtokone ja osa kolmen naulan tykeistä korvattiin neljällä kolmen tuuman ilmatorjuntatykillä. Lisäksi torpedoputkien lukumäärä tuplattiin ja muutettiin 21-tuumaisiksi.[1]
Brasilian liityttyä toiseen maailmansotaan 22. elokuuta 1942 alus aloitti Atlantilla sukellusveneidentorjunnan ja saarronmurtajien etsinnän sekä saattuetehtävät. Kesällä 1944 se siirrettiin Italiaan, missä alus oli lähinnä koillisessa laivasto-osastossa. Alus suojasi sodan kuluessa kaikkiaan 62 saattuetta Recifen ja Rion välillä ja osallistui viiteentoista muuhun operaatioon, joihin kuului Dakarin ja Natalin välisen reitin valvonta. Alukselle tehdyistä sodanaikaisista muutoksista ei ole tarkkoja tietoja, mutta sille asennettiin ainakin kaikuluotain ja kaksi syvyyspomminheitintä ja 300 syvyyspommia sekä mahdollisesti ilmatorjuntaa täydennettiin 20 millimetrin tykeillä.[1]
Alus osallistui 1945 meripelastustehtäviin lennätettäessä amerikkalaisjoukkoja Eurooppaan. Se poistettiin 1948 alusluettelosta ja romutettiin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Bahia - Rio Grande do Sul |
| Edeltäjä: Almirante Tamandaré – Seuraaja: Barroso |